5.1.17

Iselin C. Hermann - Suutelen postinkantajaa

 

Jossain kirjan puolivälissä tuli mieleen, että aloittamassani Frau, Signora & Bibi -haasteessa on mahdollinen ongelma: jos valikoin luettavia kirjoja kirjoittajan sukupuolen perusteella, niin silloin se heijastuu myös lukemiseen (en ole muutenkaan kovin immersiopainotteinen lukija, joten tietty etääntynyt metataso seuraa usein lukemisessani). En lue vain kirjaa, luen naisen kirjoittamaa kirjaa. Saattaa siis olla, että tähän haasteeseen liittyvissä postauksissa tullaan puhumaan paljon myös sukupuolesta, stereotypioista, yms yms eikä vain kirjoista kirjoina.
Okei, tässä tapauksessa kirjan kannessa oleva alaston nainen korostaa kirjan sukupuolittuneisuutta...

Tanskalaisen Iselin C. Hermannin Suutelen postinkantajaa (suom. Tarja Teva) on kirjeromaani: tanskalainen nainen lähettää postikortin ihailemalleen ranskalaistaiteilijalle ja yllätyksekseen saakin vastauksen, joka johtaa jatkuvampaan, kiihkeän intohimoiseksi yltyvään kirjeenvaihtoon.
Kirjeromaaneissa tulee yleensä mietittyä kuulostavatko kirjeet "aidoilta", kirjoittavatko ihmiset oikeasti kuvatunkaltaisia kirjeitä ja, no, tässä ei olla ainakaan kovin arkipäiväisiä, voin myöntää että ei ole kokemusta (mikä on ehkä ihan hyväkin kun muistetaan että varsin usein kirjeromaanien lopussa miehet kuolevat). Toisaalta kirjoittajat myös korostavat kirjeenvaihdon haavekuvallisuutta, fantasiointia (voisin sanoa myös pornografisuutta, kun osapuolet redusoivat toisiaan enemmän omien haavekuviensa jatkeeksi kuin todellisiksi ihmisiksi).

Mielessä kävi myös, että onkohan tämä feminiininen versio voimafantasiasta, Conan-barbaarin tai James Bondin sijaan meillä on aistillisen hullu Delphine Hav, joka kirjeittensä viettelyllä saa komean ranskalaismiehen ajettua intohimoisen rakkauden hurjiin syövereihin...lopun käänteet (odotinkin että jotain tuonsuuntaista tvistiä loppuun on luvassa, vaikka varsinaisesti mitä tapahtui tulikin yllätyksenä) monimutkaistavat fantasiaa mutteivät kuitenkaan sulje sitä pois. Ja viettely, niin, se käy molempiin suuntiin (ja sanamaalailuna tässä on kyllä jotain viehättäviä kohtia).

Olen painoton kaipuusta mieheen, jota en tunne - jonka käsialan tunnen tuntematta kättä, jonka sanat tunnen tuntematta suuta. Painoton kaipuusta ja kateudesta paperia kohtaan, jolle kirjoitan ja joka pian on käsissäsi katseesi kohteena. Ajattelen sinua vuorotellen "sinuna"ja "hänenä".
Ajatella, että olisi siellä - hänen käsissään sinun katseesi kohteena.

Kirja on aikoinaan luettu myös Kiiltomadossa. Ja Helmet-haasteesta otan tällä kohdan 42. Esikoisteos.

Ei kommentteja: