Satunnaisia valintoja kirjaston runohyllystä taas, Mikael Bryggerin parin vuoden takainen kokoelma. Tämä onkin ensimmäinen täällä luettu runokirja jossa lähdetään reilusti leikkimään typografialla, jos näitä poimisi yksittäisinä palasina runokirja-kontekstin ulkopuolelle niin ei niitä useimpia runoiksi tunnistaisi.
Myös aikamoista sanoilla leikittelyä on mukana, hakukonerunoutta, löydettyjä tekstejä, kirjainpelejä ja tekstigeneraattoreita. Yllättävän paljon yksittäisetkin sanat herättelevät ajatuksia (kuten "KUUMAAILMAPALLO") ja muutenkin vanhana ristikkoharrastajana huomasin viihtyväni kirjan parissa yllättävänkin hyvin, vaikka pitäisikö tätä sitten lähteä vertailemaan esim. Erkki Vuokilan tai Aulikki Nenosen tuotantoon...
Mutta onko tämä runoutta?
E N T I
N T I E
T I E D
I E D Ä