Joskus puhutaan kirjallisesta alalajista "karttafantasia", fantasiakirjoista joiden ensimmäisellä aukeamalla on kartta kirjan maailmasta ja joissa on syytä odottaa, että kirjan aikana sankarit tulevat käymään kaikissa kartassa näkyvistä paikoista.
Gianni Celatin kirja (suom. Hannimari Heino) on lajityyppiin aika ohut, ja karttakin esittää Po-joen laaksoa mutta kaikissa kartan paikoissa kyllä jollain tavalla käydään kirjan 30 novellissa. Eikä niissä nyt niin paljoa fantasiaakaan ole, mutta luonteeltaan ne kyllä muistuttavat suullisen kerronnan perinnettä jossa päähenkilönä on "eräs parmalainen opiskelija", "eräs parturi", "mies", "nainen", "pojat"...ja kuulija uskokoon mitä uskoo.
Olin aiempaa lukemaani kirjaa nimittänyt Calvino-liteksi ja kyllä sitä tässäkin parissa jutussa näkyy, ja suullisen tarinan tyylistä kun pidän niin tämän luin mielelläni, mutta toisaalta en nyt mitenkään ihastunutkaan, sympaattinen muttei mitenkään erityislaatuinen. Celati tuntuu sijoittuvan minulla "ihan kiva"-kategoriaan.
Novellihaaste etenee kuitenkin 30:lla, yhteismäärä on nyt 173, ja Helmet-haasteessa tämä on 28. Kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan.
