Klaus U. Suomela - Hopeakihlajaiset

Toinen kirja lukuvalmennuslistasta Helsinkiin sijoittuvista kirjoista, tässä Klaus U Suomelan kirjassa ollaan kesän kynnyksellä 1941 Helsingissä (loppuosa kirjasta sijoittuu jonnekin lähirannikolle, liekö Suvisaaristoa).
Helluntai-aattona Koskimaiden residenssissä Töölössä pakataan tavaroita valmiina lähtöön kesähuvilalle, hammaslääketieteen dosentti Einar Koskimies aikoo jäädä pariksi päiväksi kaupunkiin kun konsistorissa on käynnissä professuurikeskustelu ja iltapäivällä on myös tulossa pari tenttijää kuultaviksi, ja perheen nuorimmainen Lotta (joka ei ole enää niin pikku Lotta kuin mitä muut ajattelevat) jää myös isänsä, tai siis ennemmin heilansa Arvon, seuraksi...

Tämä on siis alunperin elokuvaksikin sovitettu teatterikappale, jonka pohjalta kirjailija kirjoitti myös tämän romaaniversion: näytelmällisyys näkyy kyllä rajallisessa määrässä tapahtumapaikkoja (Koskimiesten koti Töölössä ja huvila rannikolla), henkilöitä on paljon ja komedia ja draama näidne suhteissa...
Ajankuvaakin riittää. Kirja sijoittuu välirauhan aikaan joskin kirjoitusaikana jatkosota oli jo alkanut ja sota liikkuu tässäkin jatkuvasti taustalla. Samoin nykyään harvemmin kai on käytäntönä tällaiset yliopiston dosenttien ja professorien kotona vietetyt suulliset tentit mitä tässäkin harrastetaan (ja ehkä ihan hyvä niin), ja tietysti käyttäytymiskoodistossa on omat muutoksensa, mikä on sopivaa ja mikä ei.
Helsinki ei näy maamerkkeinä mutta tietysti tällainen yliopistoperheen kesähuvilalle lähtö on umpikaupunkilaista ja perheen nuorten, Lotan ja Viljon puheessa, vilisee jos nyt ei täysin slangi niin puhekieliset mutsit ja faijat, kundit ja friidut...

Komedian ja draaman välillä seikkailu oli kirjassa kuitenkin vähän ongelmallista, alussa sävyksi tulee leppoisankepeä komedia jolloin askeleet dramaattisempaan suuntaan eivät ole niin uskottavia, ja sitten jälkimmäisellä puoliskolla vedetään sen verran dramaattiseksi, kun Koskimaiden avioliiton kipupisteitä 25 vuotta kihlajaisten jälkeen (siitä kirjan nimi) aletaan puida, että lopun kepeys tuntuu myös hieman oudolta, tuosta vaan vedetään langat yhteen ja solmitaan onnelliseksi lopuksi. Mutta sen verran kepeä teos kuitenkin että tämän huvikseen luki.

Otan tällä kirjalla nyt sen Helmet-lukuhaasteen kohdan 27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja.