Okei, nyt ollaan kirjoissa joita ei ehkä tulisi luettua jos en olisi itseäni sitä erikseen haastanut lukemaan, eli Lasten toivekirjastosta norjalaisen Eugenie Wintherin teos (suomennos Laila Järvinen), sarjassa näköjään kolmas teos (LTK:ssa on aiemmin ilmestynyt Vekkulit ja Vekkulit ulkomailla).
Vekkulit ovat kaksoistytöt Maija ja Titten, jotka tässä kirjassa täyttävät 12 vuotta, ja asuvat jossain Norjan pikkukaupungissa (varsin hyvin toimeentulevassa perheessä, mutta tuttavissa on muitakin).
Ja, no, vaikea sanoa miten olisin tähän suhtautunut alle kymmenvuotiaana mutta aikuiselle lukijalle tämä ei ole kovinkaan kestävä kirja...kirja etenee episodimaisesti keväästä syksyyn, ja monessa episodissa on joku isompi ongelma tai hankala tilanne joka sitten raukeaa sillai melkein ohimennen (ensimmäisessä luvussa vanhemmat ovat matkalla ja Onnelan talossa lapsia valvoo neiti Mörk, joka on tavattoman tyly ja ankara...kunnes ei sitten enää olekaan. Tjaah.)
No, lastenkirjoissa on silti usein taustalla kiinnostavaa ajankuvaa, niin tässäkin: kirjat on näköjään julkaistu alunperin 20-luvun lopulla ja tässäkin on siis tietysti juttuja, tapahtumia ja asenteita joita ei nykylastenkirjaan varmastikaan kelpuutettaisi, vaikka toki myös reipasta aktiivisuutta ja hyvän tekemistä.
No, tulipahan luettua.
