24.4.16

Eugenie Winther - Vekkulituvan pikku emännät

 

Okei, nyt ollaan kirjoissa joita ei ehkä tulisi luettua jos en olisi itseäni sitä erikseen haastanut lukemaan, eli Lasten toivekirjastosta norjalaisen Eugenie Wintherin teos (suomennos Laila Järvinen), sarjassa näköjään kolmas teos (LTK:ssa on aiemmin ilmestynyt Vekkulit ja Vekkulit ulkomailla).

Vekkulit ovat kaksoistytöt Maija ja Titten, jotka tässä kirjassa täyttävät 12 vuotta, ja asuvat jossain Norjan pikkukaupungissa (varsin hyvin toimeentulevassa perheessä, mutta tuttavissa on muitakin).
Ja, no, vaikea sanoa miten olisin tähän suhtautunut alle kymmenvuotiaana mutta aikuiselle lukijalle tämä ei ole kovinkaan kestävä kirja...kirja etenee episodimaisesti keväästä syksyyn, ja monessa episodissa on joku isompi ongelma tai hankala tilanne joka sitten raukeaa sillai melkein ohimennen (ensimmäisessä luvussa vanhemmat ovat matkalla ja Onnelan talossa lapsia valvoo neiti Mörk, joka on tavattoman tyly ja ankara...kunnes ei sitten enää olekaan. Tjaah.)

No, lastenkirjoissa on silti usein taustalla kiinnostavaa ajankuvaa, niin tässäkin: kirjat on näköjään julkaistu alunperin 20-luvun lopulla ja tässäkin on siis tietysti juttuja, tapahtumia ja asenteita joita ei nykylastenkirjaan varmastikaan kelpuutettaisi, vaikka toki myös reipasta aktiivisuutta ja hyvän tekemistä.
No, tulipahan luettua.

4 kommenttia:

Marjatta Mentula kirjoitti...

No, tämä on kyllä uusi aluevaltaus sinun blogissasi.
Vanhoista lasten- ja nuortenkirjoista on hauska tarkastella asenteita.
Monissa on valtavan reipas ja pikkuvanha meno päällä.

hdcanis kirjoitti...

Joo, tämähän on haasteiden ilona, tutustua kirjoihin jotka eivät ole varsinaisesti omaa juttua.
Ja reippaus ja pikkuvanhuus on kyllä mukana tässä, ja nykynäkökulmasta on aina niin hämmästyttävää kuinka vapaasti nämä lapset saivatkaan mennä ja touhuta (ja nykylapsista varmaan vielä oudompaa).
Samoin lastenkirjoissa on tavallaan kiehtovaa kuinka aikuisten maailman piirteisiin suhtaudutaan niin neutraalisti, kysenalaistaminen jätetään lukijalle: silloin kun juoni ja henkilöt eivät vedä niin ajankuvassa voi silti olla kiintoisia piirteitä joita ei sellaisinaan esitettäisi samalla tavalla aikuisten kirjoissa...

Anna J/ Matkalla Mikä-Mikä-Maahan kirjoitti...

Hih, tämäpä varsin vekkuli lukuvalinta sinulle! :) Olisi hauska tutustua. Eikö tämä ole vähän niin kuin eräänlainen tyttökirja? Itse tykkään tyttökirjoista kovin, mutta norjalaisia genren edustajia en ole aiemmin lukenut, joten voisi olla ihan mielenkiintoista.

hdcanis kirjoitti...

Joo, tyttökirjagenreen tämä kuuluu, on tässä vähän muistumia esim. Pikku naisista (ja episodimainen rakenne ehkä tulee sieltä) eli jos lajityyppi kiinnostaa niin pohjoismaiseen edustajaan kannattaa tutustua vähintään kuriositeettimielessä.

Tuolta Wikistä (ja LibraryThingista) katselin että Wintherin oma tuotanto ei ole mitenkään valtava mutta on myös norjantanut Neiti Etsivää ja Viisikkoja eli lanu on ollut ihan urana.