Lukeeko kukaan enää Hilja Haahtia? No, minä nyt, tämän kolmen tekstin kokoelman.
Lajityyppiä on aika vaikea määritellä, liikutaan jonkinlaisen dramatisoidun runon, mysteerinäytelmän ja kuvaelman välimaastossa. Kaikki tekstit ovat runomuotoisia ja dramatisoituja vuorosanoiksi yms. mutta toisaalta rooleja on paljon ja toisaalta suurin osa niistä on varsin abstrakteja ja näyttämöohjeita näissä ei ole, joten on jotenkin vaikea kuvitella miten nämä oikein toteutettaisiin (jonkinlaisina kuoroteoksina, oratorioina tms nämä voisivat toimia jos ne olisivat sävellettyjä).
Tai ehkä nämä ovat näytelmärakennetta käyttäviä tekstejä jotka on ensisijaisesti sopivia luettavaksi eikä näyteltäväksi?
Kahden jälkimmäisen tekstin nimet kertovatkin jo mistä on kyse, laajennettuja uudelleenkerrontoja Raamatun tarinoista, ja Ikiaartehet taas kertoo kristillisen alkukirkon vainosta Roomassa: aiheisiin ei sinänsä tuoda mitään uutta näkökulmaa, mutta paikoin mukana on varsin viehättäviä säkeitä, ja vaikka en ole kovinkaan varma että kerronnan rakenne on onnistunut, on se ainakin kiinnostavalla tavalla epäonnistunut.
(vaikka onkin kovin vaikea kuvitella kovin monen nykyaikana tätä lukevan, enkä minäkään tiedä voinko suositella tätä).
Merkkaan tämän nyt kuitenkin Lukuharjoituksia-haasteeseen sopivaksi.
