Omenapuu on näppärän kokoinen pienoisromaani josta muistan lukeneeni positiivisen arvion (taisi olla Elina) ja kun Galsworthy nyt on nobelistikin niin pitihän tämä kokeilla...
Ja olihan tämä, pieni ja lyyrinen ja aika surumielinenkin tarina nuoresta miehestä joka vaelluksella kesällä kerran sattuu kohtaamaan ihastuttavan maalaistytön ja rakastuu palavasti. Käy vain pikaisesti lähikaupungissa nostamassa rahaa ja tekemässä ostoksia, seuraavana yönä palaa varmasti takaisin noutamaan tytön ja menevät naimisiin. Harmi vain että kaupungissa tapahtuu kaikenlaista eikä ihan nyt pääse ja täällä on myös viehättävä tyttö joka kaiken lisäksi on osuvampaa yhteiskuntaluokkaa ja siis paljon sopivampi lemmenkohde...
Kovasti olisi brittikirjallisuus tylsempää ilman yhteiskuntaluokkia, tässäkin luokkaerot ovat merkittävä osa jännitettä, ja vaikka välillä houkuttikin ravistella päähenkilöä niin toisenkin puolen ymmärsi...vaikka kirja lyhyt olikin, tulivat hahmot siis kiitettävän läheisiksi ja dilemmat aidontuntuisiksi. Pieni kaunis kirja.
