Näytetään tekstit, joissa on tunniste Martin Egblewogbe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Martin Egblewogbe. Näytä kaikki tekstit

6.5.14

Martin Egblewogbe - Mr Happy and the Hammer of God & Other Stories


Aikamoisella nimihirviöllä varustettu kirja on myös satunnaisostoksia Akateemisen alesta, joku ennenkuulematon novellikokoelma, ja ghanalainen kirjoittaja...

Kirja jakautuu kahteen osaan, ensimmäisessä on seitsemän lyhyttä novellia, fragmentteja tavallisesta tai vähän hajoavammasta arjesta: suosikkini oli tarina miehestä joka pitää sadetta puhelinkopissa ja yrittää puhelimitse selvittää mitä siinä paperissa lukee joka on hänen nimissään laitettu työpaikan ilmoitustaululle, ja parissa muussakin on kiinnostavan kafkamainen tunnelma.

Toisen osan muodostaa kolme pitempää novellia (tai nimitarina Mr Happy and the Hammer of God alkaa lähennellä jo pienoisromaania) joissa jokaisessa on samantyylinen teema, onnellisuuden tavoittelu, ja jokainen myös karkaa arkirealismista...nimitarinassa seurataan päähenkilö Dervin päivää tämän käydessä psykiatrilla ja palatessa kotiin, ja matka karkaa aika hallusinatoriseksi, Three Conversations with Ayuba muuttuu seikkailufaabeliksi jossa etsitään "enots a morf retaw"ia mutta mitä se onnellisuus sitten oikein on, ja kolmas, Jjork, oli ihan vaan outo.

Ihan perinteistä "etnistä" kirjallisuutta tämä ei siis ole ja hyvä niin, ensimmäisen osan novellit olisivat ehkä voineet tapahtua melkein missä vain ja jälkimmäisen osan Ghana ei myöskään ole mitään savimajoja tai muita Afrikka-kliseitä (Ayuba ehkä lähimpänä tätä ajoittaisessa satutyylissään), kirjallisena vaikuttajana Kafka on voimakas ja mielisairaudet, neuroosit ja ahdistus ovat tärkeässä roolissa (eikös niiden pitäisi olla onnellisen yksinkertaisia siellä jossain ja neuroottisuuden olla länsimaiden yksinoikeus [/sarkasmi]).

Osa tarinoista jäi kyllä hyvin hämäriksi mutta nimitarina oli kiinnostava ja pari muutakin ansiokasta löytyi, eli lukukokemuksena positiivinen.