Ihara Saikaku - Viisi naista jotka rakastivat rakkautta
Geoff Ryman - Unconquered Countries
Ihara Saikaku - Comrade Loves of the Samurai
Meša Selimović - Dervissi ja kuolema
Michel Tournier - Punainen kääpiö
Selma Lagerlöf - Legendoja Kristuksesta
Kesäkuussa on taas luettu sekalainen kasa kaunokirjallisuutta, noiden lisäksi kolme runokokoelmaa ja aimo nippu sarjakuvia, juhannuksen lukumaratonissa ja muutenkin (tietokirjallisuutta sitten vähän vähemmän ja hajanaisemmin, ei yhtään kokonaista kirjaa...)
Vaikka paljon on seurattu myös jalkapalloa.
Tässä kuussa tuli myös pari rajapyykkiä, lukijoita tuohon oikealla olevaan galleriaan on ilmestynyt sata ja postauksia 300 (tämä on jo numero 310). Kiitämme huomiostanne.
Lukuhaasteetkin ovat varsin hyvällä mallilla, Ranska-haasteessa ollaan jo tavoite saavutettu ja ylimääräisiäkin kertynyt, Italia-haasteeseenkin on löytynyt aimo nippu hyviä kirjoja vaikka lisää vielä mahtuu, ja nobelistejakin tulee tasaisesti, henkilökohtainen raja on jo saavutettu vaikka 14 kirjaan onkin vielä matkaa...Ihmisiä sodassa on tosin edennyt lähinnä vahingossa, en ole oikein mitään kirjaa valinnut luettavaksi ihan vain sitä varten mutta sota on kohtalaisen suosittu aihe ihan muutenkin...
Vähän myös tilastoja joita harrastettiin jo vuodenvaihteessa ja joita olen nyt päivittänyt. Eli laskeskelin silloin kieli- ja sukupuolijakaumaa kaikelle kaunokirjallisuudelle (proosa ja runous) jota olen listannut tänne blogiin siltä ajalta kun olen nuo listannut, ja nyt täydentänyt näiden kuuden kuukauden verran. Yhteensä dataa luetusta kaunoproosasta ja runoudesta löytyy siis nyt 32 kuukauden ajalta, ja jakauma on seuraavanlainen:
|
"muu" sukupuolissa tarkoittaa siis anonyymeja, antologioita tai mies&nainen-kirjoittajapareja ja kielissä monikielisiä antologioita.
Alkukielistä englanti dominoi, suomi hyvänä kakkosena, japani, italia ja ranska keskivahvoina ja ruotsia, saksaa, venäjää ja espanjaa on tullut myös luettua jonkin verran, muut ovat sitten hajaosumina. (Ja kokonaan puuttuvista, missä ovat kreikka, persia, hindi...)
Sukupuolijakaumakin on ollut se tasainen 2:1-suhde, mutta siinä missä englannissa ja ruotsissa ollaan noin tasoissa ja suomessakin aika lähellä, muissa kielissä on sitten miesten dominanssi, ilmeisimpänä tuo italia: huhut kertovat että italialaisia naiskirjailijoita olisi olemassa mutta eipä ole toistaiseksi sopivasti käteen osunut. Hajakielissä sitten tulee tapauksia joissa olen lukenut Szymborskaa, Lispectoria ja Bingenin Hildegardia mutten vastaavien kielten mieskirjoittajia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti