22.5.15

Kommunikaatiosta, kuplista ja dialogista

Aiemmin tällä viikolla ehdin jo kirjoitella sananvapaudesta pohtien sitä mm. signaalien ja signaalivahvuuksien kautta, ja nyt kun Kyösti Salovaara vuorostaan pohti kuplan käsitettä ja sen vaikutuksia havaitsemiseen ja kommunikaatioon, niin ajatus lähti laukkaamaan ja aloin pohtia voisiko viestintää mallittaa käyttämällä säteilyä analogiana?
Osa esitetyistä parametreista on syytä tulkita allegorisesti, joskin jo puhtaan konkreettisina tekijöinä ne saattavat olla osatekijöinä.

Aloitetaan, kuvitellaan henkilöt V (niinkuin vasen) ja O (oikea). V haluaisi kovasti välittää ajatuksensa O:lle, ehkä jopa saavuttaen dialogisuuden tilan. Miten käy?






Ensimmäisenä meidän pitää tarkastella miten V viestii, onko pyrkimyksenä kohdennettu viestintä vai viestiikö V laajasti ympäristöönsä?






Laajalla signaalilähetyksellä voidaan toki saavuttaa laajasti monenlaisia kohteita, mutta tällöin vain avaruuskulmassa α suuntautunut viestintä on geometrisesti O:n havaittavissa. On tärkeää huomata, että mitä suurempi etäisyys V:n ja O:n välillä, sitä pienempi α on eli mitä kauempana viestijä on kohteesta, sitä pienempi osa vietsinnästäon edes mahdollista havaita.

Keskitytään nyt vain siihen osuuteen jonka on geometrisesti edes mahdollista tavoittaa kohde.


V:n ja O:n välinen etäisyys on s ja tällä matkalla tapahtuu signaalin vaimenemista (x) väliaineesta ja etäisyydestä riippuen. Ja siitäkin signaalista, joka tavoittaa O:n, osa ei tee minkäänlaista vaikutusta, se sivuutetaan ja unohdetaan ilman vaikutusta, vain osuus y havaitaan niin että se tekee vaikutuksen.

(Säteilystä puhuttaessa puhutaan LET-arvosta: säteilytyypit joilla on korkea LET vaimenevat nopeasti väliaineessa mutta detektorit yleensä havaitsevat ne hyvin, matalan LET-arvon säteily läpäisee hyvin väliaineen mutta läpäisee hyvin myös detektorin. Jos mielikuvitusta riittää tälle voi ehkä keksiä viestinnällisen vastineen, esim. liittyen joukkotiedotuksen viihteellistymiseen...)

Tähän asti on oletettu että V ja O ovat samassa ympäristössä. Entäpä jos asia ei olekaan näin?
Persut ovat onnistuneesti tuoneet "kupla"-käsitteen yleiseen kielenkäyttöön, ja omalla tavallaan se on mainio tapa mallittaa yksilön sosiaalista ympäristöä ja siellä vallitsevaa mikroympäristöä. Jotkut ihmiset väittävät että eivät elä kuplassa tai että heidän kuplansa on koko maailman kokoinen, mutta saanen arvella näiden henkilöiden olevan sokeita, hölmöjä tai sellaisia vaarallisia toiveajattelijoita jotka kuvittelevat että heidän kokemuksensa ja mielipiteensä on automaattisesti koko maailman kokemus ja mielipide.






Henkilöön O nähden henkilö V sijaitsee kuplassa (ja toisinpäin), jonka seinämä heijastaa osan lähetetystä signaalista takaisin kuplan sisälle ja vain osa välittyy seinämän läpi. Tämä tuottaa harhailmiön, jossa kuplan sisältä lähetetyt signaalit havaitaan sironnan vuoksi kuplan sisällä tavallista voimakkaammin vaikka kuplan ulkopuolella ne ovatkin todellisuudessa huomattavasti vaimentuneet.

Mutta osa signaalista, vaimentuneena, tavoittaa O:n aiheuttaen reaktion.


Valitettavasti vain O:n reaktio signaaliin tapahtuu myös moneen suuntaan joista V voi havaita vain pienen osan, sen joka suuntautuu avaruuskulma α:n sisälle. Samoin vastaussignaali vaimenee yhtä lailla väliaineessa tai jää V:ltä huomiotta tai heijastuu kuplan seinämästä, jolloin dialogin mahdollisuus saattaa vaimentua niin paljon että sitä ei voida havaita taustamelulta.

Ja siinä häviävät niin V kuin O.

10 kommenttia:

Arja kirjoitti...

Voi apua. Sanoo viestinnästä palkkansa saava. Pitänee miettiä kuplakohtaista viestintää. Tähän asti on puhuttu kohderyhmistä :-) Hyvä postaus perusasioista. Just näin.

ketjukolaaja kirjoitti...

Ymmärtääkseni kirjoituksesi on tarkoitettu huumorin väliaineen läpi silmilleni kulkeutuvaksi viestinnäksi. Yritän tarkastella sitä humoristisessa ilmastossa.

Jos kirjoittamasi mukaan nk. jotkut ihmiset ovat "vaarallisia toiveajattelijoita jotka kuvittelevat että heidän kokemuksensa ja mielipiteensä on automaattisesti koko maailman kokemus ja mielipide" (huomio sanalle "vaarallinen"), eikö lopultakin ole kaikkien etu, ettei kenenkään viesti kulkeudu täydellisesti perille johonkin tiettyyn kohteeseen?

Tuli mieleen säteilystä, että jos Aurinko yrittäisikin viestiä meille jotain omasta mielestään tärkeää, olisi tietyltä kannalta katsellen surullista, ettei Aurinko saa viestiään täydellisenä perille. Toisaalta taas säilyyhän siinä meidän tuntemamme elämä hengissä edes vähäsen pisempään?

Minusta jokaisella ihmisellä on oltava panssari. Iho orvaskedellä eläminen olisi jokaiselle liian raskasta.

Juha Makkonen kirjoitti...

Kupla on uudenlainen ad hominem eli henkilöön kohdistuva argumentti. Merkitystä ei ole sillä, mitä henkilö sanoo, vaan sillä, kenet hän tuntee.

hdcanis kirjoitti...

Juha, mutta niinhän se tuntuu menevän reaalisesti, viestiä ei havainnoida sellaisenaan sisältönsä perusteella vaan siihen vaikuttaa kuka sen sanoo.
Edellisessä sananvapaustekstissäni jo huomautin että sananvapaus vaatisi myös vastaanottajan joka ottaa kaikki viestit vastaan punniten ne vain sisällön mukaan. Kun pohdiskelin tuota aiemmin FB:ssa niin tuo kohta herätti älähdyksen koska silloinhan pitäisi kuunnella avoimesti kaikenlaisia ihmisiä joilla on ihan erilaiset mielipiteet...

Arja, kohderyhmä-ajattelu saattaa toimiakin hieman eri tavalla, ainakin se korostaa eri asioita. Kuplamallissa korostuu se ovatko lähettäjä ja vastaanottaja samanlaisessa vai erilaisessa fyysisessä, sosiaalisessa, yhteiskunnallisessa, aatteellisessa yms. ympäristössä ja viestin välittymisen tehokkuus riippuu tästä...
Tosin kuten tuolla Salovaaran blogissa jo nousi esille, niin todellisuudessahan ihminen sijoittuu useaan eri kuplaan jotka saattaavat olla osittain päällekkäisiä tai sitten jyrkästi eroavia ja periaatteessa silloin eri viestit eri tavoin ilmaistuina voivat liikkua eri tehokkuudella eri ympäristöissä (tässä kehittelin vielä vasta yksinkertaista mallia vaikuttavista parametreista).

Ketjukolaaja, totta on että signaalin vaimenemisessa on myös suojaava vaikutus ja näin se voi olla ihan hyväkin asia. Tässä ajateltiin että V ja O ovat suunnilleen tasavertaisia yksilöitä ja perusasiat pysyvät suunnilleen samoina vaikka valtasuhde kallistuisikin voimakkaasti jompaankumpaan suuntaan, mutta sen vaikutus yksilöihin toki eroaisi.
Tuossa edellisessä sananvapauspostauksessa nostin jo esiin tiedotusvälineiden ja näin myös viestintämahdollisuuksien riippuvuuden valtasuhteista, ja tuo Aurinko-esimerkkisi vertautuisi esim. diktatuurissa tapahtuvaan "viralliseen propagandaan" johon huomattava osa kansasta epäilemättä oppii suhtautumaan hyvin kyynisesti ja välinpitämättömästi. Kieltäytyminen ottamasta viestiä vastaan mahdollistaa jonkinlaisen itsenäisen identiteetin säilymisen, joskin samalla tällainen johtaa gettoutumisen, lahkolaisuuden, "kuplan" ongelmiin.

Toisaalta pidän sen tunnustamista että elää jonkinlaisessa kuplassa yksinomaan hyvänä koska tuon perusteella ihmisen identiteetti muodostuu: henkilö joka ei elä kuplassa on henkilö vailla identiteettiä.

ketjukolaaja kirjoitti...

En itse tarkoittanutkaan Aurinko ja Maa -kärjistystäni ymmärrettäväksi jonkinlaisen vallan kannalta. Ajattelin vain huomauttaa, että mikäli viestin tarkoitus on haavoittaa, on tietenkin järkevää suojautua viestiltä ainakin siltä osin, joka on tarkoitettu haavoittamaan. Jos vaikkapa kaksi kaverusta keskustelee ja toinen on huonolla tuulella, kannattaa joskus olla huomioimatta niitä pahimpia piikkejä, joita huonotuulinen kaveri lähettää. Ihmissuhteessa saattaa käydä niin, että kaverin viestinnästä jää alunperin tarkoituksella ja myöhemmin automaattisesti osa vastaanottamatta, eikä vahinkoa tapahdu vaan päinvastoin. Eli Aurinko-vertausta hyödyntäen: Aurinko saattaa vuosituhannet olla hyvillään, kun on joku joka jaksaa hänen säteilyään sietää ja toinen osapuoli, Maa, saa Auringolta tarvitsemansa valon ja lämmön. Joo, ja revontulet, sano.

Sosiaalisen median ihmemaassa tosin Aurinko saattaisi olla se "yhteisö", johon pieni Maa-planeetta (yhteisöön kiinteästi kuulumaton lähistöllä hiippaileva talonpoika) on jonkinlaisissa välilöissä, joskaan ei ole valmis allekirjoittamaan kaikkia yhteisön allekirjoittamattomia sääntöjä eikä niitä haluakaan allekirjoittaa syystä tai toisesta, mutta joutessaan rupattelee yhteisön säteilijöitten kanssa.

hdcanis kirjoitti...

Jooh, Auringosta tuli mieleen koko- ja säteilyintensiteetti-vertailu josta lähdin sitten miettimään valtasuhteita...

Tuo mitä sanot tapaa tosiaan toimia ainakin tuttujen kesken, tutulta sietää helpommin sellaista puhetta johon tarttuisi vieraan puheessa: ehkä tämäkin on jokin kupliin liittyvä tekijä, eri viestityyppeihin reagoi eri tavalla riippuen onko kuplan sisällä vai ulkona (säteilyanalogiassa tämän voisi ehkä yhdistää polarisaatioon...)

Ja kuplissa voi tietysti olla myös sisäistä geometriaa, osa meistä on lähellä keskustaa ja osa liikkuu laitamilla...
Sosiaalisen median ihmemaassa pystyy tosiaan näkemään kaikenlaista, itselläni on varsin hyvä näkyvyys kahteen ryhmään jotka maailmankatsomukseltaan, ajatuksiltaan yms eroavat aika selvästi toisistaan ja ajoittaisia pilkahduksia parista muusta vastaavasta ryhmästä...(näihin kuuluu mm. se paljonpuhuttu punavihreä kupla)

Jorma Jormito kirjoitti...

Tuo kuplan sisäinen sironta oli kyllä oivasti ajateltu. Itse kuplassa olevana (en tosin puna-vihreässä),saan usein kokea, kuinka nerokkaat juttuni eivät aina tule ymmärretyiksi.

hdcanis kirjoitti...

Sitä on tullut runsaasti havaituksi että jokin asia on jossain piirissä tosi iso, suosittu, kaikki tietää ja käyttää kyseistä referenssinä ja sitten näiden piirien ulkopuolella lähes tuntematon eikä sitä oikein kukaan tajua...

hdcanis kirjoitti...

Tulipa mieleen myös yksi lisäilmiö laajentamaan tässä esitettyjä malleja, se että jokin viesti kohdistetaan johonkin tiettyyn kohteeseen mutta sen todleliset vastaanottajat ovatkin huomattavasti laajempi ryhmä.

Luonnollisesti tuli kiinnitettyä huomiota menneiden eduskuntavaalien jälkipyykissä muutamaan kertaan esitetty huoli/vaatimus (puhujien välillä oli sävyeroja) että joidenkin epäilyttävien uskonnollisten ryhmien kuten lestadiolaisten ja katolilaisten pääsy poliittisille johtopaikoille pitäisi kieltää.
Lestadiolaisista en nyt puhu mutta mielenkiintoista on että katolilaisen kirkon Suomessa jäsenistä noin puolen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi ja näistä lopuistakin huomattavalla osalla joku vanhempi tai isovanhempi on maahanmuuttaja, ja näille siis moni halusi suoraan ilmoittaa että heidän kansalaisoikeuksiaan pitää rajoittaa.
Erityisen kiinnostavaksi asian tekee että näitä kannanottoja kuultiin nimenomaan "suvaitseviksi", "avarakatseisiksi", "monikulttuurisuusmyönteisiksi" yms itseään määrittävien piireistä ja en huomannut tuolla valtavaa vastalauseiden myrskyä: ilmeisesti suvaitsemattomuutta on hyvin helppo suvaita kun se tulee omista piireistä ja se kuka sanoo on usein tärkeämpää kuin mitä sanotaan.

Jorma Jormito kirjoitti...

Kristityt ovat kyllä puna-vihreän kuplan silmissä paariaa. Tämä monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden mantrakin on niin yksipuolinen että pahaa tekee. Suomi on yhden totuuden maan ja nyt eletään näin. Jos Sini Saarela ja Päivi Räsänen ilmoittavat, että heidän moraalikäsityksensä eivät aina osu yksiin lainsäädännön kanssa, niin silloin julkisuudessa toinen on konna ja toinen pyhimys.