26.5.15

Kahlil Gibran - Profeetta (ja sateenkaari-haaste)


Libanonilais-amerikkalaisen Kahlil Gibranin pääteos Profeetta oli nimenä tuttu, joten kun etsin kirjastosta kirjaa, jossa on violetti selkämys, tämä osui sellaisena joka kai pitäisi lukea (suomentajana Risto Ahti).

Profeetta on jonkinlainen sekoitus proosarunoa, epiikkaa ja filosofista esseetä: kirjassa on narratiivinen kehys jossa Almustafa, kirjan nimen profeetta, on vuosien jälkeen jättämässä asuinmaansa palatakseen synnyinseudulleen, ja satamaan kertyy ihmisjoukko joka pyytää vielä profeettaa puhumaan vielä ja kertomaan Rakkaudesta, Työstä, Lapsista, Vapaudesta, Ilosta ja Surusta, Itsetuntemuksesta ja sen sellaisista. Ja profeetta puhuu.

Tässä on vähän sama kuin muissakin suosituissa "filosofisissa" kirjoissa tyyliin Pikku Prinssi, Lokki Joonatan tai Paolo Coelhon teokset: joihinkin ilmeisesti kolahtaa lujaa ja jotkut muut sitten ihmettelevät että mikä tässä nyt sitten oikein on. Varoitusmerkkinä olisi ehkä pitänyt pitää sitä että tämä oli kuulemma kovasti suosittu 60-luvun hippien keskuudessa, ja, no, siitä porukasta ei tule kovinkaan paljon hyvää.
Eli ei oikein vakuuttanut. Ajoittaisia hyviä hyvin muotoiltuja ajatuksia saattoi löytää jos jaksoi etsiä, mutta suuri osa tekstistä oli hyvin kyseenalaista ja usein sisäisesti ristiriitaista korulausetta jossa on ehkä kimaltavaa pintaa muttei oikein mitään sisältöä. Kirjalliset ansiot ovat varmasti hieman korkeammat kuin self-help-kirjallisuudessa yleensä mutta...
(ja tämä siis sillä huomautuksella että oikeasti minä pidän mystikoista)


Mutta joka tapauksessa kirjasta sai violetin ja viimeisen raidan Luetaan sateenkaari -haasteeseen.


Muut haasteeseen luetut kirjat siis olivat järjestyksessä:
Punainen: Michel Tournier - Kultapisara
Oranssi: Angela Carter - The Passion of New Eve
Keltainen: Hetkipalvelus: Laudes ja vesper - pääsiäisaika
Vihreä: Aksel Sandemose - Alice Atkinson ja hänen rakastajansa
Vaalea sininen: Rex Stout - A Right to Die
Tumma sininen: Danilo Kiš - Puutarha, tuhka

 Kaikki nuo muut kirjat löytyivät omasta hyllystä, tämä violetti oli ainoa jota piti hakea kirjastosta. Haaste oli hyvä sysimään lukemaan noita kirjoja (tai bloggaamaan hetkipalvelus-kirjasta jota siis on tullut luettua muutenkin). Noista muista Tournier oli suosikkini, Sandemose ja Stout olivat myös mainioita, Carter ja Kiš sellaisia että ymmärrän suunnilleen mihin niissä on pyritty vaikken itse nyt niin täysillä pitänytkään, ja tämä Gibrankin menee tulipahan luettua -klassikkona.
Ja kun melkein kaikki löytyivät omasta hyllystä niin tämä tuli suoritettua hieman etuajassa, tässähän ehtisi varmaan lukea vielä toisenkin sateenkaaren vuoden loppuun mennessä (mutta siihen ei omia kirjoja löydy enää niin helposti). 

2 kommenttia:

Omppu / Reader why did I marry him? kirjoitti...

Kylläpä löysit hyvin omasta hyllystä. Mielenkiintoinen kokoelma ja hieno sateenkaari. Minuakin lukemistasi Tournier puhuttelee eniten. Kiitos osallistumisesta haasteeseen.

hdcanis kirjoitti...

Hyllyssä jäljelle jääneistä suurin osa on sitten valkoisen, harmaan ja ruskean sävyjä tai sellaisia joissa on useampaa väriä niin ettei se ole oikein minkään värinen...ja jokunen sininen, niissä oli eniten valinnanvaraa :)