30.12.14

Joulukuun ja vuoden kootut

Lordi Dunsany - Haltiamaan kuninkaantytär
Karel Čapek - R.U.R.
Marcel Pagnol - Naïs
Doris Lessing - Eloonjääneen muistelmat
Dashiell Hammett - Maltan haukka
Anonyymi - Egill Yksikätinen: Muinaissaagoja Pohjolasta
Seicho Matsumoto - The Voice
Marco Malvaldi - Viiden korttipeli

Bruno H Vanderberghe - John of the Golden Mouth
Jari Lehtinen - Animaation historia

Joulukuu ja vuosi lähestyy loppuaan, ja luettuja kirjoja tuli taas aika nippu (noiden tässä lueteltujen lisäksi viisi runokokoelmaa). Emilien kuun alussa asettamaan lukuhaasteeseenkin tuli ihan yrittämättä H-E-R-N-E joka ei kyllä oikein järkevästi liity jouluun (ainakaan minun perinteisiini) mutta kun Matsumoton kirja tulkitaan T:ksi ja Hammettin, Lessingin, Capekin ja saagojen seuraksi liitetään Niemisen ja Sirowitzin runokokoelmat sekä unkarilainen antologia saadaan kirjoitetuksi M-Y-S-T-E-E-R-I joka myös Rilken kokoelmassa oli keskeisenä aiheena (Sirowitz ja unkarilaiset lainattiin kirjastosta ihan vain tätä haastetta silmälläpitäen, muut olivat muutenkin tyrkyllä luettavaksi).

Ja kun joulukuussa ollaan, on hyvä katsella myös vähän koko vuoden lukemisia. Kävin läpi näitä kuukausisummauksia ja kun laskin kaunokirjoja (ihan kaikkia tietokirjoja en ole tänne listaillut ja sarjiksia vain satunnaisesti), sekä proosaa että runoutta, sain tämän vuoden lukusaldoksi 108 kirjaa joista suomeksi olen lukenut 80, englanniksi 25 ja ranskaksi 3 (viimeisessä luvussa on eniten kyseenalaistettavaa, koska olen itse asiassa lukenut ihan runsaan nipun ranskankielisiä lasten kuvakirjoja, mutta laskin niistä mukaan vain Babarin joka on otsikoitu omaksi postaukseksi). Joka tapauksessa tälläkin lukemalla luettuja kirjoja kertyi reilu parikymmentä enemmän kuin viime vuonna (sivumääristä en sano mitään, aika paljon löytyy pienoisromaaneja ja ohuita novellikokoelmia, tiiliskiviä vähänlaisesti...)


Englanninkieliset kirjat muodostivat siis noin neljänneksen luetuista ja niistä noin puolet oli alkukielisiä ja puolet käännöksiä (pääosin japanista, tsekki, italia, arabia ja espanja olivat muut edustetut kielet, yksi kutakin). Eli vaikka joskus muuta luulenkin, suurin osa kaunosta tulee kuitenkin luettua suomeksi, mutta tästä osuudesta alkukieliset suomalaiset kattavat vain neljäsosan, loput ovat käännöksiä (ja suomenkielisistäkin valtaosa on runoutta, proosaa olen näköjään lukenut viimeksi heinäkuussa...)

Sinänsä huvittavasti juuri tänään oli YLEssä juttua käännöskirjallisuuden ahdingosta, yhä vähemmän käännetään ja vain varmimpia tapauksia. Itsehän lainaan toki suuren osan kirjoista kirjastosta, ostellut olen jonkin verran lähinnä pienemmiltä kustantajilta ja suurelta osin mm. kirjamessuilla, joten runsaista käännöslukemisistani huolimatta en varmaan paljoa auta perinteisiä kirjakauppoja tai isoja kustantajia...
Toisaalta ei minua myöskään juuri kiinnosta moni "varma tapaus", en lue skandinaavidekkareita enkä niin valtavasti amerikkalaisiakaan, ja lukemistani ymmärrän myös että jotain Magrista tai Colluraa käännettäneen lähinnä käännöstuen avulla, ei niiden odotetakaan myyvän joten niitä ei mainosteta ja niinpä niitä löytänee luettavaksi lähinnä vahingossa...
Bongailin tässä myös vähän lukuvinkkejä Librarythingista ja kun katsoin Helmetistä mitä potentiaalisesti kiinnostavia kirjoja löytyi, huomattava osa niistä jotka on käännetty majailevat nykyään yhden tai kahden kappaleen voimin Pasilan kirjavarastossa koska ovat käännetty menneillä vuosikymmenillä ilman uusintapainoksia tai uusia käännöksiä. Varaston tarjontaa tullee esille ensi vuoden puolella.

Niin, mitäs minä oikein sitten luen. Alkukielien jakauma näyttää tältä:


Viime vuoden ykköskielet englanti, suomi ja japani ovat säilyttäneet absoluuttiset määränsä aika hyvin (no, suomi menettänyt pari) mutta suhteelliset osuudet ovat kaventuneet kun kaksi uutta, ranska ja italia, ovat kiilanneet vahvoihin asemiin. Kumpaakin vauhditti tämän vuoden lukuhaasteet ja italialaista kirjallisuutta on tullut harrastettua toki kohtalaisesti aiemminkin, ranska on lisännyt kiinnostusta ihan muuten vaan. Eivätkä nuo saksa, tsekki ja espanjakaan ihan huonosti ole pärjänneet. Yhteensä alkukieliä kertyi kuusitoista.
Olen tähän jakaumaan jo kohtuullisen tyytyväinen, en ole rajoittunut yhteen tai kahteen kielialueeseen. Toki venäläisiä voisi lukea lisää, skandinaaveja varmaan tulee ensi vuonna kerättyä haasteen myötä jne ja olenhan minä aika Eurooppa-keskeinen lukija...

Kirjailijoiden sukupuolijakaumassakin on tapahtunut nitkahdusta miehisempään suuntaan.


No, selittynee monipuolistuneemmalla kielivalikoimalla, pitkäaikaistilastoissa sukupuolijakauma on aika tasainen englannissa, suomessa ja ruotsissa mutta muunkieliset luetut kirjailijat ovat useimmiten miehiä...enkä ole kokenut kuitenkana tarpeelliseksi ehdoin tahdoin kiinnittää huomiota sukupuoleen lukuvalinnoissani.

Itse asiassa voisin yksinkertaistaen sanoa että olen lukenut suunnilleen samalla lailla kuin edellisenäkin vuonna, paitsi että niiden lisäksi olen lukenut myös parisenkymmentä italiaksi tai ranskaksi kirjoittavan miehen kirjaa suomenkielisinä käännöksinä (tai pari alkukielellä ranskaksi).

Jos on tänne asti jaksanut, ansaitsee hieman vinkkivalikoimaa vuoden parhaista lukukokemuksista. Näitä voisi haarukoida monella tapaa, valitsen nyt sitten vaikka yhden joka kuulta. Parin kohdalla en ehkä ole blogatessa ollut niin innoissani mutta ovat jääneet kummittelemaan mieleen...

J.M.Coetzee - Michael K:n elämä
Naguib Mahfouz - Before the Throne
Vera Caspary - Laura
Wisława Szymborska - Täällä
Kenzaburo Oe - Nip the Buds, Shoot the Kids
Geoff Ryman - Unconquered Countries
Ludvík Vaculík - Marsut
Stefano Benni - Baol
Aldous Huxley - Uljas uusi maailma
Barbara Pym - The Sweet Dove Died
William March - Komppania K
Lordi Dunsany - Haltiamaan kuninkaantytär


Ja lopuksi vielä pitkäaikaistilastot 38 kuukaudelta.



mies nainen muu
englanti 60 49 1 110
suomi 39 30
69
japani 20 4
24
ranska 18 5 1 24
italia 21

21
saksa 13 1
14
ruotsi 6 5
11
venäjä 7

7
espanja 6
1 7
tsekki 6

6
islanti 1
2 3
viro 2

2
norja 2

2
unkari 1
1 2
puola
2
2
serbo-kroatia 2

2
arabia 1
1 2
muu

2 2
hollanti 1

1
tanska 1

1
portugali
1
1
kiina 1

1
slovakia 1

1
iiri

1 1
turkki 1

1
latina
1
1
slovenia

1 1

210 98 11 319

5 kommenttia:

Raija / Taikakirjaimet kirjoitti...

Mielenkiintoisia lukuja ja joitain samoja piirteitä tuli minullakin omissa tilastoissa esille (postaan huomenna). Minä en laskenut alkukieliä, vaan kirjailijan kansalaisuutta, mutta siinäkin Ranska nousi tänä vuonna esille, mikä johtunee lähinnä sarjakuvista.

Minua hieman harmitti juttu käännöskirjojen myynnin laskusta. Kustantamoilla tuntuu olevan aina jokin syy, millä perustella kulujen karsimista. Nyt kun ekirjojen myynti on tuplaantunut vuodessa, niin ruvetaan valittamaan käännöskirjoista. Minulla käännöskirjojen ostaminen ei ole hiipunut, päinvastoin. Harvoin myöskään ostan niitä eniten myytyjä tai suosituimpia. Tahtovat olla minun valinnat juuri siellä marginaalimyynnin puolella.

Mari L. kirjoitti...

Ah excel <3 Minullakin kävi vastaava kehitys,viime vuonna luin noin 80 kirjaa, tänä vuonna noin sata. Ja mietin samaa osaltani käännöskirjojen suhteen, tänä vuonna taisin ostaa yhden täyshintaisen käännöskirjan itselleni, muut ostin käytettyinä.

Margit kirjoitti...

Tilastoista näkyy, miten monipuolisesti luet. Vaikka eurooppalaisia on paljon, niin pidät myös Japania edelleen hyvin esillä.

Minna Vuo-Cho kirjoitti...

Mielenkiintoisia käppyröitä ja kielissä mennään tosiaan aikalailla samaa tahtia :-)
Pitäisi varmaan vielä katsoa itsekin tuo sukupuolijakauma, mutta kun unohdin vuoden aikana merkitä eikä millään jaksaisi käydä koko listaa läpi. Laiskuutta ilmassa vuoden lopussa (?)

Hyvää uutta vuotta!

hdcanis kirjoitti...

Sukupuolet saan ihan reippaasti laskettua kun olen noita kuukausisummauksia tehnyt, esim. genrejaotteluissa olisi jo enemmän työtä ja julkaisuvuodet vaatisivat jo laajempaa tutkimusta, ja niissä olisi hankalia tapauksia myös, esim. tässä kuukausilistassa ollut Egill-saagakirja, joka tuona valikoimana ja käännöksenä on julkaistu 2013, mutta alkuteokset ovat tietysti reilusti vanhempia...