29.6.13

Jalkanen & Pudas - Rivien välissä


Minäkin riensin kirjastoon noutamaan tämän niteen ja luin sen eilen illalla. Lukeminen sujui aika vauhdilla osittain koska käsiteltävissä aiheissa oli paljon tuttua: olen jokusen vuoden ajan seurannut kirjablogikenttää varsin läheltä ja samoin ehtinyt jo lukea nipun postauksia tästä kirjasta joissa lukuja on ruodittu antaumuksella (ja varmaan niitä postauksia on vielä luvassa muissa blogeissa). Ja tietysti myös koska aihe on tottakai minua kiinnostava ja sujuvasti esitetty.

Vastasin myös kirjan materiaalina käytettyyn kyselyyn ja pari omaa sitaattia on sekä sieltä että täältä blogista mukaan päätynyt (yksi sitaatti oli tosin taitettu tavallisen tekstin sekaan eikä erotettu "sitaattifontilla" (s. 96), ilmeisesti taiton kämmi...pari muutakin typoa kirjasta bongasin).
Runojen sitaattioikeutta käsittelevä sitaatti (s. 150) näkyi myös olevan tyylilajiltaan blogivuodatus jollaista oli aika kummallista lukea painettuna; ilmaisisin ehkä itseäni hieman täsmällisemmin ja lyhyemmillä lauseilla kirjassa mutta varmasti tuokin lisää autenttisuutta...

Hieno kirja kuitenkin, sekä muistella tapahtumia että lueskella uusiakin juttuja. Lukua kritiikistä tosiaan voisi avata laajemminkin mutta toisaalta kirjan tekijöiden on ollut pakko fokusoitua tiettyihin asioihin ja tässä tapauksessa blogit sosiaalisena yhteisönä on ollut pääasia. Blogien ja "perinteisen kritiikin" suhde menisi varmaan omaksi laajaksi pohdiskeluksi että mitä se on se taidearvostelmadiskurssi ja mistä eri näkökulmista ja eri tavoilla sitä pitäisi ja voidaan tehdä.
("Mutuhuttu"-sana saa toki paljon huomiota mutta termi on myös otettu käyttöön vähän samalla tavalla kuin vaikkapa fauvismi. Kyllä, mutuhuttu on täysin validi tyylivalinta. Toisaalta sanoisin että Joonas Konstigin kirjassa lainatut kovat sanat perinteistä kritiikkiä kohtaan ovat hieman ylimitoitettuja...)

Omasta bloggaajastatuksestani huomioin että ikä osuu bloggaajien keskiarvoon (parhaiten toisen bloggaajan iän huomaa kun joku alkaa rapsodioida jotain lapsuutensa kirjaa tai tv-sarjaa tai muuta jonka saattaa tunnistaa mutta joka on kuitenkin eri sukupolven kokemus...prätkähiiret, oikeasti?). Korkeakoulutausta löytyy vaikkei kirjallisuuden opintoja olekaan yhtä ainutta opintoviikkoa. Sukupuoli poikkeuksellisesti mies, ja lukijamäärissä huomaan sijoittuvani pienempien blogien joukkoon (enkä voi sitä perustella edes blogin nuoruudella, ehkä sitten sisällön marginaalisuudella).

13 kommenttia:

Jokke kirjoitti...

Hyvä bloggaus.
Lasten sarjat tosiaan yhdistävät nykyaikuisia: Tohtori Sykerö, Prätkähiiret, Maikki, Muumit ...
***
Sukupuoli vaikuttaa bloggaamiseen ainakin siten, että miehet ovat vöhemmistönä, minusta itse bloggaamiseen sukupuoli ei vaikuta, mutta lukijoita naisilla lienee paljon enemmän kuin miehillä, sitä mistä se johtuu en osaa sanoa (vaikuttaako sukupuoli vai sittenkin joku muu), jonkun kannattaisi tutkia asiaa.

hdcanis kirjoitti...

Joo, sukupuolen yhteyttä lukemiseen yleensä ja lukupiireihin on kirjassa kommentoitu (ja ilmeisesti viitatussa Aholan lukupiirikirjassa asiasta on vielä lisää) mutta varmana joku voisi lähteä selvittelemään vaikka onko bloggaajan sukupuolella (tai iällä tai muilla ominaisuuksilla) vaikutusta kirjavalintoihin ja miten kirjoista kirjoitetaan tai miten blogeihin kommentoidaan ja niin edelleen.
Koska blogithan tarjoavat kovaa tahtia dataa lukijuudesta jos vain pystyy dataa jotenkin käsittelemään...

penjami kirjoitti...

Minäkin miehenä mietin tuota sukupuolta. Olisi ollut kiinnostava nähdä miesbloggaajien ikäjakauma erikseen - tosin otos alkaa olla aika pieni, mutta silti. Jotenkin tuntuu, että kirjabloggaavat miehet ovat keski-ikäisiä/keski-ikäistyviä (siis tukevasti 30+ osastoa - itse täytän kohta 40). Nuoria parikymppisiä miehiä ei kirjabloggaajissa juuri ole - mutta naisissa on paljon ikäväliltä 20-25.

Monissa tutkimuksissa on huolestuttu siitä, että miesten lukeminen on sukupuuttoon riutuva laji. Miehet lukevat kyllä, mutta nuoret miehet ei. Taitaa näkyä kirjablogeissa sama trendi?

Katja / Lumiomena kirjoitti...

En muista kyselyyn vastannaiden miesten tarkkoja syntymävuosia nyt, mutta muistini mukaan kaikki kyselyyn vastanneet miehet ovat syntyneet 1970-luvulla. Penjami siis arvelit ihan oikein.

Maija kirjoitti...

Ikäni (ja sukupuoleni) puolesta sovin aika hyvin keskivertobloggaajaksi. Koulutustaustaa aloin miettiä siltä kannalta, että kuinka suuri osa kirjabloggareista todellakin on opiskellut suomen kieltä tai kirjallisuutta? Ehdin jo palauttaa kirjan kirjastoon, mutta en muista mainittiinko siinä muita koulutusaloja erikseen? Omaani ei ainakaan, koska sellaiset jutut jäävät helposti muistiin.

hdcanis kirjoitti...

Muistelisin että puolella oli jotain kirjallisuuden tai suomen kielen opintoja (mutta en voi tarkistaa kun palautin myös jo kirjan, varausjonoa ajatellen en jäänyt hautomaan).
Muita opiskelualoja ei yksilöity, sekalaisia ammatteja kyllä lueteltiin ja niiden perusteella koulutustaustat taitavat olla aika monenkirjavia...

Myös olen huomioinut että alle kolmikymppisiä miehiä ei kirjabloggaajina taida olla, en tosin tiedä onko muissakaan blogiaiheissa kyseinen ryhmä kovinkaan edustettu...

penjami kirjoitti...

Minäpä ostin omakseni, joten vastaus käden ulottuvilla (vaikka tietysti Katja osaisi tähän paremmin kommentoida):

- 52 prosenttia toimii tehtävissä, joissa ollaan tekemisisssä kirjojen tai tekstien kanssa
- yleisimmät ammattinimikkeet: äidinkielen opettajat ja kirjatoalan työntekijät, myös toimittajia, kääntäjiä sekä kirjakauppa- ja viestintäalan ammattilaisia
- 35 prosenttia opiskellut kirjallisuutta
- 90 prosenttia suorittanut korkeakoulututkinnon tai opiskellut yliopistossa/ammattikorkeakoulussa
- Muita ammattinimikkeitä insinööri, siivooja, sairaanhoitaja, markkinoinnin ammattilainen, luonnontieteiden ja historian opettajia, eri alojen opiskelijoita.

Maija kirjoitti...

Kiitos Penjami! :)

hdcanis kirjoitti...

Tietysti aiheellista kysyä miten jaetaan ammatit joissa ollaan tekstien kanssa tekemisissä, koska raportteja, mietintöjä, muistioita ja muita väsätään kai melkein kaikilla aloilla joihin liittyy akateeminen koulutus...

penjami kirjoitti...

Toimiminen "alalla" saattaa myös monelle hyvin kieltä kynäilevälle kirjallisuudenharrastajalle olla se suurin este pitää blogia. Kun päivät pakertaa tekstien kimpussa, ei niistä enää illalla jaksa blogata.

Deekoo kirjoitti...

Huomio nuorten ja poikien lukemiseen: Lukemisen osaaminen tuntuu laskevan. Lukihelpotuksia saavia abiturienttejakin on lehtitietojen ja ylioppilaslautakunnan tilastojen mukaan paljon noin 10% ja ollut kasvusuunnassa, jota ilmiötä olen ihmetellyt.

Lukiossa luetaan paljon 75 kurssia, joista ”lukemiseen perustuvia” kursseja lienee yli 50 (loput ovat liikunta 2, musiikki ja kuvaamataito 3, matematiikka 6 – 15 kurssia). Lukio minun mielestäni on vaikeampi pojille, sillä tutkimusten mukaan heidän lukutaitonsa kehittyy myöhemmin ja hitaammin kuin tytöillä, ja lukio on lukupainoitteinen. Pojille vuosi intissä ei nostane lukuhalukkuutta. Oletettavaa on, että vaikka poikien puhumaan oppiminen ja lukutaito kehittyy myöhemmin kuin tytöillä ei tarkoita, etteikö puhuminen ja lukeminen olisi samalla tasolla kun se on kehittynyt. Miehillä ura lienee tärkeämpi, ja niitä raportteja joutuu kaikki tekemään insinööristä lähtien, joten lukuaikaa on vähemmän.

Tuija / Pikkurilli kirjoitti...

Melkein jo sydäntä lämmitti kohta "mutuhuttu on validi tyylilaji". Eikö hyvin moni taidetermi ole ollut alun perin haukkumasana ja siitä ne ovat vakiintuneet ja neutralisoituneet? Jos muistan oikein, hip hop oli alun perin haukkumasana ja nykyäänhän se on yksi musiikin tyylilaji muiden tyylilajien joukossa. Toivoa on tässä mutuhuttu-asiassakin...

hdcanis kirjoitti...

Deekoo, niin, mitäköhän kaikkia asioita tuossa on (lukemisajasta en kyllä tiedä, lukemiseen löytyy yleensä aikaa kun sille sitä priorisoi, eri asia sitten priorisoiko).
Ja vaikka lukisikin niin kuinka helposti sitä tulee ajatelleeksi että itse asiassa näistä lukemisista voisi vaikka kirjoitella nettiin jotain.

Tuija, jotain ilmiötä ulkopuolelta vähän kielteisemmin tarkastelevana voi onnistua lanseeraamaan iskevän ja kuvaavan termin, näitähän tosiaan löytyy kulttuurien historiasta. Mutuhuttu on hyvä sana.