Heinrich Böll - Palavat sielut
Adam Mickiewicz - Pan Tadeusz
Gustafva Sofia Hjärne - Hämeen linna
Elizabeth Bowen - The Heat of the Day
Hilja Liinamaa-Pärssinen - Muistojen mailta
Marina Tsvetajeva - Piru ja muita kertomuksia
Aleksandr Manzos - Kaikkien aikojen pelit
...eli suhteellisen vähän, erityisesti nyt tässä vuoden lopussa ei ollut mitään loppukiriä: haasteet olivat siinä kunnossa kuin ne saivat olla, ja niinpä olen nyt lukenut enemmän sarjakuvia ja vähän tietoakin, katsellut leffoja ja sarjoja, pelannut tietokonepelejä...ja tietysti myös pari kirjaa on kesken, mutta ne saadaan loppuun vasta ensi vuoden puolella.
Ja kun vuosi on lopussa, on hyvä hetki tarkastella mitä vuoden aikana on tullut luettua, ja tämän tilastointia auttaa kun olen jo pitemmän aikaa pitänyt yllä tilastoa kaunokirjallisuuden lukemisesta, seuraten kirjan alkukieltä ja kirjoittajan sukupuolta, tässä lukuja kuuden vuoden ja kahden kuukauden ajalta.
mies | nainen | muu | ||
englanti | 100 | 100 | 2 | 202 |
suomi | 54 | 41 | 95 | |
saksa | 43 | 11 | 54 | |
ranska | 35 | 12 | 2 | 49 |
japani | 35 | 9 | 44 | |
italia | 37 | 2 | 39 | |
venäjä | 26 | 7 | 2 | 35 |
ruotsi | 22 | 12 | 34 | |
norja | 13 | 4 | 17 | |
espanja | 11 | 4 | 1 | 16 |
tsekki | 12 | 2 | 14 | |
unkari | 7 | 2 | 1 | 10 |
tanska | 7 | 2 | 9 | |
arabia | 6 | 2 | 1 | 9 |
puola | 5 | 4 | 9 | |
viro | 4 | 1 | 5 | |
kiina | 3 | 2 | 5 | |
portugali | 2 | 2 | 4 | |
islanti | 2 | 2 | 4 | |
slovenia | 2 | 1 | 3 | |
slovakia | 2 | 1 | 3 | |
muu | 3 | 3 | ||
serbo-kroatia | 2 | 1 | 3 | |
hollanti | 1 | 2 | 3 | |
kreikka | 3 | 3 | ||
iiri | 1 | 1 | 2 | |
latina | 1 | 1 | 2 | |
katalaani | 2 | 2 | ||
turkki | 1 | 1 | ||
albania | 1 | 1 | ||
urdu | 1 | 1 | ||
bulgaria | 1 | 1 | ||
latvia | 1 | 1 | ||
malta | 1 | 1 | ||
bengali | 1 | 1 | ||
441 | 227 | 17 | 685 |
-----------------------------
Kun vertaa vuoden takaisiin lukemiin, saa vastaavan taulukon tehtyä tälle vuodelle:
mies | nainen | muu | ||
englanti | 14 | 12 | 0 | 26 |
saksa | 11 | 9 | 0 | 20 |
suomi | 9 | 5 | 0 | 14 |
venäjä | 3 | 5 | 1 | 9 |
italia | 6 | 2 | 0 | 8 |
espanja | 3 | 4 | 0 | 7 |
ranska | 3 | 2 | 0 | 5 |
ruotsi | 2 | 3 | 0 | 5 |
norja | 1 | 3 | 0 | 4 |
unkari | 2 | 2 | 0 | 4 |
tanska | 2 | 2 | 0 | 4 |
arabia | 1 | 2 | 0 | 3 |
puola | 2 | 1 | 0 | 3 |
japani | 2 | 0 | 0 | 2 |
katalaani | 0 | 2 | 0 | 2 |
tsekki | 0 | 1 | 0 | 1 |
viro | 0 | 1 | 0 | 1 |
kiina | 0 | 1 | 0 | 1 |
serbo-kroatia | 0 | 1 | 0 | 1 |
hollanti | 0 | 1 | 0 | 1 |
kreikka | 1 | 0 | 0 | 1 |
iiri | 0 | 1 | 0 | 1 |
latina | 1 | 0 | 0 | 1 |
malta | 1 | 0 | 0 | 1 |
bengali | 1 | 0 | 0 | 1 |
65 | 60 | 1 | 126 |
Yhteensä siis luin 126 kaunokirjallista teosta (proosaa tai runoa: sarjakuvia tai tietokirjoja ei ole luvussa mukana), joista kaikista bloggasin: keskenjääneitä oli tietysti muita, ja joitain antologioita joita selailin läpi mutten varsinaisesti katso "lukeneeni". Viisi kirjaa vähemmän kuin viime vuonna, mutta suuruusluokka on kuitenkin sama.
Kirjailijoiden sukupuolijakauma pysyy täpärästi miesvoittoisena, mutta Frau, Signora & Bibi -haasteen vaikutus kuitenkin näkyy, tällä kertaa luvut ovat melkein tasan kuin aiempina vuosina suhde on ollut varsin tasaisesti noin 2:1 mieskirjailijoiden puolella, kuten näkyy tästä pitkän aikavälin kuvaajasta.
Vaikka varsinaisina lukukielinä onkin suomi ja englanti ja satunnainen ranska (ruotsiksi en tainnut tänä vuonna mitään lukea), niin kirjoitettuja alkikieliä tuli kuitenkin ihan reipas nippu: uusina kirjallisuuskielinä blogiin tuli edustus katalaanista, maltasta ja bengalista.
Englanti jatkaa dominointiaan mutta myös saksa oli hyvin vahvasti edustettuna, niin yllämainitun FSB:n vaikutuksesta kuin muutenkin. Viimevuotisesta lukemasta suomikin palasi taas kärkikolmikkoon, epäilemättä niin Runohaaste kuin Helmet-lukuhaaste vaikuttivat asiaan, molemmat kun kannustivat nimenomaan kotimaisen kirjallisuuden pariin, ja venäjä, italia ja espanja ovat myös FSB-nosteisia vaikkei niiden asema pelkästään haasteesta johdukaan.
Jos vertaa pitkän aikavälin tilastoon, niin voi huomata että aiempina vuosina paremmin edustetut japani ja tsekki jäivät tänä vuonna varsin vähiin, ja kokonaan ohi menivät mm. portugali, islanti, slovenia, slovakia...
Pitkällä aikavälillä tilanne on kuitenkin yhä sama, englanti on hallitseva kieli ja suomi vahvana kakkosena, vaikka molemmat ovatkin supistuneet blogin vaiheissa, sen jälkeen kuuden hyvin edustetun kielen ryhmä joiden keskinäinen järjestys vaihtelee vuodesta toiseen. Viimeiseen neljännekseen tulee sitten monenkirjava joukko kieliä, osa isompia ja osa pienempiä, vaikka norjaa, espanjaa ja tsekkiä on kaikkia tullut luettua blogiaikana yli tusinan kirjan verran...
Kun yhdistetään kielten ja sukupuolten seuraaminen, voi huomata Frau, Signora & Bibi -haasteen vaikutus, tältä näyttää naiskirjailijoiden kielivalikoima tältä vuodelta:
Kun pitkällä aikavälillä se näyttää tältä:
Kärkiryhmä on sama ja samassa järjestyksessä kuin kaikessa luetussa, englanti, saksa, suomi, venäjä, ja jakaumaa on reilusti enemmän kuin pitkällä aikavälillä (tai viime vuoden vastaavissa piirakkadiagrammeissa, joiden trendien jyrkkyyden vuoksi olikin syytä julistaa FSB-haaste itselle...)
No, toisaalta tänä vuonna jäi lukematta japanilaisnaiset, ja blogin huomattavin kieli, jolla ei naiskirjailijoita ole vielä luettu, on islanti, olettaen että heitä ei ole anonyymien saagakirjailijoiden joukossa (siinä sloveniankielisessä antologiassa jonka olen lukenut oli myös naisia mukana, vaikka ovatkin tilastossa kohdassa "muu").
Miesten taulokoissa ei valtavia muutoksia näy, tässä tämänvuotinen:
ja tässä pitkän aikavälin:
Kielten kärkikolmikko on sama kuin muutenkin, ranska ja japani jäivät vähiin ja tsekki kokonaan pois, suurempi kielivalikoima painottui tällä kertaa naisiin.
Toki blogissa tapahtui paljon muutakin kuin luettiin kirjoja, mm. puhuttiin lukemisesta ja kuultiin kuinka muut puhuivat lukemisesta, tänä vuonna osallistuin paitsi Helsingin myös Turun kirjamessuille, kävelin Runokävelyllä, pohdittua omaa asemaa lukijana tai mitä sivistys on jne.
Vaikka luettuja kirjoja olikin viisi vähemmän kuin viime vuonna, bloggauksia tuli kuitenkin useampi, keskimäärin ei ihan joka toinen päivä mutta melkein.
Aika näyttää mitä tapahtuu ensi vuonna.
5 kommenttia:
Oletpa tehnyt hienon tilastoinnin. Paljon ja maonipuolista olet lukenut. Minä olen viime aikoina miettinyt, että jospa alkaisi lukea tyttökirjoja ruotsinkielisenä, kun sieltä tuntuu löytyvän kiintoisia kirjoja, joita ei suomeksi löydä. Ans kattoo nyt. Hyvää ja antoisaa lukuvuotta 2018!
Ihailin sun kaavioita viimekin vuonna. Hienoja ovat. Mitä tarkoittaa sukupuolimerkintä 'muu'? Itse teen vain alkeellisia tilastoja. Mutta päänvaivaa on tuottanut jos kirjassa on useita kirjoittajia. Esim novelliantologiat, merkatako yksi mies ja yksi nainen, vai niin monta kuin heitä on, vai vaan toimittajan sukupuoli... No, eipä tämä niin tärkeetä ole...
Itse luen naisvoittoisesti, en tarkoituksella, niin vain käy.
Hyvää uutta vuotta ja antoisia lukuhetkiä!
Olen kyllä myös katsellut että ruotsiksi olisi jotain kiinnostavia kirjoja joita ei suomeksi saa, ja sarjakuvia kyllä luen jonkin verran ruotsiksi: proosa menee takkuisemmin ja tietysti riippuu kirjasta.
"Muu" tarkoittaa nimenomaan useiden kirjoittajien kirjoja, jos näiden kesken tulee näkyvää sukupuolijakaumaa, eli just antologioita tai yhteistyönä tehtyjä kirjoja joissa on mukana sekä naisia että miehiä.
Tai sitten anonyymejä kirjailijoita, joita tulee vastaan vanhemmissa kirjoissa, just tyyliin saagat, kansanrunot tms (islantilaissaagojen kirjoittajista suuri osa lienee miehiä mutta joistain muista ei tiedä).
Tietysti on jotain kirjoja joiden tekijyys on jossain määrin arveluttava ja kyseenalainen, tyyliin että ei ole kovinkaan paljon tietoa kuka oli Marie de France ja kuka kirjoitti nimiinsä merkityt tekstit, mutta kun ne nyt on merkitty Marie de Francen nimiin niin lasketaan kirja ranskalaisnaisten piikkiin. Eipä taideta Elena Ferranteakaan vielä tuntea...
Itselle tehdyn haasteen vaikutus voi olla merkittävä, kuten sinulla FSB-haaste. Minullakin Naisten aakkoset ovat johtaneet naiskirjailijoiden osuuden selvään kasvuun.
Joissain asioissa asettuu joskus huomaamattakin tiettyyn linjaan, jota on ehkä hyvä ravistella silloin kun sellaisen havaitsee, vaikka linja olisikin sinänsä "ihan hyvä". Ja jos päätyy lukemaan parisenkymmentäkin sellaista teosta jota ei ehkä muuten olisi lukenut niin vaikutuksia sillä on...
Lähetä kommentti