Lokakuussa kirjamessuilla tuli pienten kustantamojen puolella juteltua hetken aikaa Nysalor-kustantamon pyörittäjän Matti Järvisen kanssa, kustantamon jonka linja tuntuu olevan "kaikenlaista mitä kustantajaa kiinnostaa" mikä onkin erinomainen linja.
Tarjonnasta hankin luettavaksi tämän Gustafva Sofia Hjärnen eeppisen runoelman Hämeen linnan varhaisista vaiheista. Kovin pitkä teos ei ole, ohueen vihkoon mahtuu teksti niin alkukielellä ruotsiksi kuin suomennoksena (suoraan käännettynä, eli runollisuutta ei ole tavoiteltu).
Tarina itsessään on romanttis-traagillinen legenda keskiajalta, Birger-jaarli on sisarensa Hildegardin kanssa Hämeessä, mutta Birgerin palatessa Ruotsiin hakemaan kuninkuutta, Hildegard jää Hämeeseen ja linnanherra aikoo neidon naida...Hildegard on kuitenkin tavannut paikallisen pakanamiehen Ruhon, jonka saa kääntymään kristityksi, ja Ruhon vuoksi avioliitto linnanherran kanssa ei Hildegardia miellytä, ei edes vankilaan päätyminen saa mieltään muuttumaan...
Ei ehkä kaikkein suurinta kirjallisuutta mutta kuitenkin viehättävä ja eeppiselle runoudelle sopivasti etenee jouhevasti, täyttää tehtävänsä. Ja siinä mielessä tietysti huomionarvoinen, että noin yleensäkin kotimaisen kaunokirjallisuuden kannalta hyvin varhainen edustaja ja yksi ensimmäisistä naiskirjailijan julkaisuista teoksista Suomessa (teos ilmestyi pienpainatteena 1831).
Från vester han kom, den hjelten så båld,
Att resa på hedninga stranden
Det heliga kors, då med andakt och våld
Han förde sin gissel i handen.
De högsinte Finnar som vörda den tro,
De ärfvat från urminnes fäder,
Så tappert från klipporna dem de bebo
Försvara den jord han beträder.
===============================
Hän saapui lännestä, tuo urhea sankari,
pystyttääkseen pakanalliselle rannalle
pyhän ristin ja käytteli silloin
ruoskaansa hurskaasti ja väkivalloin
Ylevät suomalaiset, jotka kunnioittivat suuresti uskoa,
jonka he olivat perineet ikimuistoisilta isiltään,
puolustivat urheasti asuttamiltaan
kallioilta käsin maata, jonne hän astui.
Ja kas, kirjoittajahan on sama henkilö kuin Maila Talvion Linnoituksen iloisissa rouvissa esiintynyt Sophie Rosenborg...
5 kommenttia:
No johan, kyllähän entisen linnalaisen pitäisi tämä ehdottomasti lukea! Hämeen linna on heittämällä puitteiltaan viehättävin työpaikka, jossa olen ikinä ollut, ja se herätti päättymättömän ihastukseni Suomen linnoihin. Niihin liittyvä tarusto on kiinnostavaa, koska todellisuudessa niiden historia ei taida kovin romantillista olla, vaan raakaa arkea ja karuja olosuhteita. Birger jaarlin osuutta Hämeen linnan historiaanhan ei ole edes mitenkään osoitettu ehdottoman todeksi. Toisaalta mitäpä väliä sillä on, kun kaunokirjallisuudesta puhutaan.
Tämän teoksen suhtautuminen historiaan on muutenkin aika vapaamuotoinen...mutta joo, tutustumisen arvoinen.
Mainio huomio tuossa lopussa. Linnoituksen iloisissa rouvissa oli tosiaan historiallisia henkilöitä.
Olen täysin samaa mieltä, mainio linja kustantajalla! Täytyypä tutustua tuotantoon. On varmasti (paljon) muuta kuin sotaa, nyhtökauraa, siivoamista ja fitnessiä :D
Kiinnostavaa oli lukea myös vähän Hjärnen myöhemmistä vaiheista, että piti kirjallista salonkia yms, jotenkin Talvion kirjasta ei välittynyt kuva kulttuurivaikuttajasta :)
Kustantajan valikoimassa on spefiä ja myös tällaista vanhaa unohdettuakin kirjallisuutta, pieniä painoksia jota voi sitten pitää tarjolla pitkään, eli toimintalinja on eri kuin yleensä nykyinen uuden kirja kierto :)
Yhden toisen kirjan ostin kanssa, ja potentiaalisesti kiinnostavia teoksia oli muitakin...
Lähetä kommentti