Frau, Signora & Bibi -haasteen summaus

On aika laittaa pakettiin haaste, joka on leimannut tämän vuoden lukemisiani, eli Frau, Signora & Bibi (ja samalla muistutella muita osallistujia että esim. tämän postauksen kommentteihin saa listailla omia suorituksia).

Haaste inspiroitui viime vuoden lopulla tehdyistä tilastoista, joissa olin listaillut lukemiani kirjoja: havaitsin, että siinä missä miesten kirjoittamia kirjoja tulee luettua aika monilta kulttuuri- ja kielialueilta, naiskirjailijoiden kirjoituskielet muodostivat selvästi rajallisemman joukon: saatoin sanoa, että luin lähinnä naiskirjailijoita, jotka kirjoittivat suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi tai japaniksi (muilta kielialueilta saatoin olla lukenut jotain yhtä tai kahta kirjailijaa, tai joskus ei yhtään).
Jos olisin miettinyt haastetta vähän pitempään, olisin ehkä jättänyt tuon japanin mukaan, koska vaikka kielialue on itselleni tuttu, ei se sitä ole niin monelle muulle. Ja toisaalta huomasin, että jotkut kirjoittivat paljon sellaisilta kielialueilta, jotka olivat jo ennestään kyseiselle bloggarille tuttuja, mutta kun tällä tavalla saatiin nostettua esiin esim. espanjankielistä kirjallisuutta niin hyvä niin. Siis pahoittelut Yoko Ogawalle, Banana Yoshimotolle, Yuko Tsushimalle, Hitomi Kaneharalle ja muutamalle muulle, mainitsen teidät nyt tässä.

Totta on, että ympäri maailmaa tulee kyllä huomattavia naiskirjailijoita, jotka kertovat omista kulttuuripiireistään, ja tekevät sen useimmiten englanniksi tai ranskaksi (ja usein myös asuvat Yhdysvalloissa tai Ranskassa). Minulla on kuitenkin syyni seurata alkukieliä, koska tavallaan pelkään että liian moni englanniksi tms kirjoitettu kirja on tarkoitushakuisesti suunnattu englanninkieliselle yleisölle, kun lopulta minua kiinnosti enemmän mitkä ovat ne tarinat joita ihmiset kertovat itsestään itselleen.
Luonnollisesti kirja päätyminen käännöskirjaksi on myös aina jonkun valinta, jolla haetaan toista yleisöä, täydempää kuvaa vaikkapa saksan-, italian- tai swahilinkielisestä kirjallisuudesta ei saa jos lukee vain suomeksi ja englanniksi. Kirjojen päätymistä käännettäviksi pohdinkin jo maaliskuussa, kun naistenpäivänä aloin jo puida havaintojani haasteen parissa (aika moni niistä allekirjoitan myös nyt joulukuussa, eli kehoitan lukemaan sen nytkin).

Saatavuusongelmia kuvaa ehkä viimekuinen yritykseni löytää intialaisen naiskirjailijan teos, joka ei ole kirjoitettu englanniksi: Helmet-kirjastojen valikoimasta yritin etsiä Intian isoimmista kielistä sopivaa luettavaa, mutta sellaista ei löytynyt. Kielistä, joiden äidinkielisiä puhujia on kuitenkin useampi sata miljoonaa.

Vuoden aikana luin haasteeseen nämä kirjat (boldattuna kahdeksan teosta jotka joukosta haluaisin nostaa eerityisesti esiin):
Iselin C. Hermann - Suutelen postinkantajaa
Alicia Giménez Bartlett - Petra Delicado ja merkityt tytöt
Slavenka Draculić - The Taste of a Man
Milena Michiko Flašar - Kutsuin häntä Solmioksi
Grazia Deledda - Marianna
Dina Rubina - Kaksiosainen sukunimi
Merethe Lindstrøm - Days in the History of Silence
Somaya Ramadan - Leaves of Narcissus
Almudena Solana - The Curriculum Vitae of Aurora Ortiz
Mercè Rodoreda - Timanttiaukio
Julya Rabinowich - Splithead
Hella Haasse - The Black Lake
Doris Gercke - Snapsia lapsille
Anna Seghers - St. Barbaran kalastajien kapina
Ljudmila Ulitskaja - Iloiset hautajaiset
Sigrid Undset - Lannistumaton sydän
Henriette Lind, Lotte Thorsen & Anette Vestergaard - Ninnin päiväkirja
Irina Denežkina - Anna mulle!
Christine Brückner - Jos olisit puhunut, Desdemona
Annette von Droste-Hülshoff - Juutalaispyökki
Nuala Ní Dhomhnaill - The Water Horse
Krisztina Tóth - Viivakoodi
Monika Peetz - Tiistaisiskot
Olga Tokarczuk - Alku ja muut ajat 
Alexandra Berková - Magoria
Susanna Tamaro - Kulje sydämesi tietä
Ljudmila Petruševskaja - Klarissan tarina
Alifa Rifaat - Kaukaa siintää minareetti
Mercè Rodoreda - Death in Spring
Emilia Pardo Bazan - The House of Ulloa
Ingrid Noll - Apteekkari
Zhang Jie - Raskaat siivet
Triin Soomets - Olemisen ompelet
Zsuzsa Rakovszky - Yhteyksiä
Hanne Ørstavik - Rakkaus
Alicia Giménez Bartlett - Petra Delicado ja vihaiset koirat
Marlen Haushofer - Seinä
Sigrid Undset - Stages on the Road (alkukieli osin ruotsi, osin norja)
Marina Tsvetajeva - Piru ja muita kertomuksia

39 kirjaa pidän varsin tyydyttävänä saldona, ja kun mukana on vain kolme kirjailijaa joilta luin kaksi kirjaa (Giménez Bartlett, Rodoreda ja Undset) niin kirjailijoitakin tuli aika iso joukko. Painotus on kovin kovin eurooppalainen, mukaan tuli yksi kiinalainen ja kaksi egyptiläistä kirjailijaa, ja espanjaksikin kirjoittavat ovat espanjalaisia (eli mielessä ollut ajatus lukea mm. Clarice Lispectoria ja Isabel Allendea jäi toteutumatta ja muutama muukin jäi haasteen puitteissa vain muistilistalle, katsotaan myöhemmin).
Joilta kielialueilta löytyisi varmasti vielä helposti lisää luettavaa (mm. saksa) kun taas toisilta saattaisi lisälukemisen löytyminen käydä nihkeäksi (mm. katalaani). Mutta kaikissa tapauksissa luulisin, että luettavan löytyminen kävisi helpommaksi, jos lukisi alkukielellä, käännösten löytyminen on aina rajoitetumpaa.
Muutaman muun kirjan aloitin mutta päätin jättää kesken.

Maaliskuisessa postauksessa mainitsin yhden metodin, jolla olen etsinyt luettavaa LibraryThingissa: muodostin oman osaston aiheeseen sopivista kirjoista (tässä tapauksessa jo lukemani kirjat joiden kirjoittaja tulee haasteeseen sopivilta kielialueilta), jolloin Librarything etsii tämän osaston perusteella sata läheisintä käyttäjää joilla on niitä samoja kirjoja hyllyssä, ja laatii myös yhteislistan näiden sadan käyttäjän kirjoista yleisyyden mukaan. Kun alkuvuodesta tein tuollaisen haun huomattavasti pienemmällä valikoimalla luettuja teoksia, niin tulokset olivat lähinnä masentavia, sopivia haastekirjoja ei löytynyt juuri lainkaan (paremmin löytyi katsomalla vastaavia tuloksia esim. kaikesta saksankielisestä tai espanjankielisestä kirjallisuudesta ja poimimalla listasta naiskirjailijoita).
Nyt loppuvuodesta luettuja teoksia oli enemmän, joten tein uudestaan vastaavan haun, ja kärkikymmeniköksi luettuja kirjoja LibraryThing tarjosi seuraavaa listaa, eli henkilöt, jotka ovat lukeneet paljon noita samoja kirjoja, joita minäkin olen haasteeseen olen lukenut, ovat lukeneet eniten näitä kirjoja:

The Great Gatsby by F. Scott Fitzgerald (26)
Jane Eyre by Charlotte Brontë (25)
The Trial by Franz Kafka (24)
Crime and Punishment by Fyodor Dostoevsky (23)
The Master and Margarita by Mikhail Bulgakov (23)
1984 by George Orwell (23)
Madame Bovary by Gustave Flaubert (22)
Mrs. Dalloway by Virginia Woolf (21)
The Shadow of the Wind by Carlos Ruiz Zafón (21)
Harry Potter and the Order of the Phoenix by J. K. Rowling (21)

Hajonta on runsas, kun vain 26 sadasta on lukenut listan kärkikirjan, ja pettymyksekseni huomaan että vieläkään yhtään haasteeseen sopivaa teosta ei päätynyt kärkikymmenikköön (noin muuten minäkin olen lukenut noista kirjoista kahdeksan). Eikä edes kauhean lähelle.
Kun listaa selasin alaspäin, joitain käytössä oleviin rajauksiin sopivia kirjoja alkoi löytyä, ensin teoksia, joita olin jo lukenut (ja joita oli siis käytetty myös löytämään muita listalle sopivia henkilöitä) ja myöhemmin myös teoksia joita en ole vielä lukenut. Keräsin nämä vinkkilistaksi, korkeimmalle sijoittuneen kirjan kultakin kirjailijalta:

The Land of Green Plums by Herta Müller (12)
My Brilliant Friend by Elena Ferrante (11)
The Faster I Walk, The Smaller I Am by Kjersti A. Skomsvold (9)
The House of the Spirits by Isabel Allende (9)
The Mussel Feast by Birgit Vanderbeke (8)
The Blue Room by Hanne Orstavik (8)
Visitation by Jenny Erpenbeck (8)
Anne Frank: The Diary of a Young Girl by Anne Frank (8)
The Water's Edge by Karin Fossum (7)
The Vegetarian by Han Kang (7)
Delirium by Laura Restrepo (7)
House of Day, House of Night by Olga Tokarczuk (7)
Acciaio by Silvia Avallone (7)
Before You Sleep by Linn Ullmann (7)
Like Water for Chocolate by Laura Esquivel (7)
The Door by Magda Szabó (6)
The Slynx by Tatyana Tolstaya (6)
The Museum of Unconditional Surrender by Dubravka Ugrešić (6)
The Murder Farm by Andrea Maria Schenkel (6)
Kristin Lavransdatter I: The Wreath by Sigrid Undset (6)
I'd Like by Amánda Michalopoulou (6)
There Once Lived a Woman Who Tried to Kill Her Neighbour's Baby: Scary Fairy Tales by Lyudmila Petrushevskaya (6)
The way of the women by Marlene van Niekerk (6)
Thursday Night Widows by Claudia Piñeiro (6)
Butterflies in November by Auður Ava Ólafsdóttir (6)
Sworn Virgin by Elvira Dones (6)
Nada by Carmen Laforet (6)
Stone in a Landslide by Maria Barbal (6)
Prime Time Suspect by Alicia Gimenez-Bartlett (6)
All This Belongs to Me by Petra Hulová (5)
Wetlands by Charlotte Roche (5)
The Sinner by Petra Hammesfahr (5)
70% Acrylic 30% Wool by Viola Di Grado (5)
Daniel Stein, Interpreter: A Novel by Ludmila Ulitskaya (5)
Please Look After Mom by Kyung-sook Shin (5)
The Country Where No One Ever Dies by Ornela Vorpsi (5)
Revenge: a fable by Taslima Nasrin (5)
The Blindness of the Heart by Julia Franck (5)
Broken Glass Park by Alina Bronsky (5)
From the Land of the Moon by Milena Agus (5)
Dark Matter by Juli Zeh (5)
Alberta Alone by Cora Sandel (5)
Women as Lovers by Elfriede Jelinek (5)
Stasiland: Stories from Behind the Berlin Wall by Anna Funder (5)
House of Mist by María Luisa Bombal (5)
Iphigenia : the diary of a young lady who wrote because she was bored by Teresa de la Parra (5)
Dead Joker by Anne Holt (5)
The Murder of Halland by Pia Juul (5)
Bavian by Naja Marie Aidt (5)
The Taste of Apple Seeds by Katharina Hagena (5)

Joukossa on muutamia tuttuja nimiä, joitain jota voi pitää jo klassikkoina (Frank), kirjailijoita joilta olen aiemmin lukenut jo jotain (Müller, Orstavik, Tokarczuk...), kirjailijoita jotka ovat olleet varsin hyvin esillä muuten (Ferrante,Allende, Fossum...), kirjailijoita joita olin jo laittanut muistilistalle kokeilemisen arvoisina (Vanderbeke, Ugresic...) mutta myös muutama joista en muista ennen mitään kuulleeni (Michalopoulou? Di Grado? Agus?). Ja myönnän, että aika moni niistä jotka nimeltä tunnen nyt olivat vielä vuosi sitten tuntemattomien joukossa...

Ja samalla väitän yhä, että silloinkin kun nimenomaan hakee näitä kirjailijoita, heidän löytämisensä ei ole mitenkään triviaalin helppoa, suurinta osaa heistä joutuu tietoisesti hakemaan. Näitä ei helposti löydy suosittelualgoritmeista eikä suurin osa näistä kukoista myöskään namedropattuina kirjallisuuskeskusteluissa.
Tällöin tietysti myös teos itse joutuu tekemään myyntityötä: jos satunnainen lukija sattuisi ottamaan tämän kirjan käteensä, onko kansi ja takakansiteksti sellainen, että houkuttaisi lukemaan?

Pari viikkoa sitten päätin kerätä haasteen kannalta relevanttien kirjojen takakansiteksteistä joitain fraaseja, ja pyysin FB-tuttaviani nostamaan esiin eniten ja vähiten houkuttelevia.
Vertaillut fraasit olivat seuraavat:

a. psykologinen kuvaus
b. lämmin ja sydämeenkäypä
c. ylistys rohkeudelle
d. koskettavat ihmiskohtalot
e. omenantuoksuinen romaani
f. aistillisen intohimoinen
g. viiltävä satiiri
h. kakkutaikinan keveydellä
i. karuissa olosuhteissa
j. intensiivisen eroottinen
k. omaperäinen, omapäinen
l. hehkuu auringon väreissä
m. sydämellinen tositarina
n. voimakas tilinteko

Rajallisessa joukossa suurinta suosiota taisivat nauttia a, g, i ja k, siinä missä maalailevammat korulauseet saati sitten sydämeenkäypyys yms herättivät suurempaa vastustusta (joskin yksi vastaaja nosti kyllä kiinnostavimmaksi vaihtoehdot e ja h, ja pari muutakin jakoi mielipiteitä, eli ei jokaisen hyvä ole yhdenlainen).
Kun luettavaa olen hakenut ensisijaisesti ihan vaan koluamalla kirjastonhyllyjä ja lukemalla paljon kirjojen takakansia, niin huomasin kyllä, että takakansiteksteissä harrastetaan kovin paljon maalailevuutta ja eksotisointia ja juuri sellaisten käsitteiden kuin "aistillinen" ja "intohimoinen" korostamista. Tämäkään ei jakautunut tasaisesti, siinä missä esim. saksalaisten tai skandinaavisten kirjailijoiden kirjoja kuvailtiin varsin asiallisesti, välimerellisten kirjailijoiden kohdalla "aistillisuus" oli jokseenkin sääntö. Onko esim. kaikki espanjankielisten kirjailijattarien kirjoittama kirjallisuus "aistillista", vaiko vain se jota käännetään, vai onko siitäkään kaikki mutta sillä tavalla sitä päätetään markkinoida?
Näin mieslukijana olen yhä pakotettu huomauttamaan, että jos takakansiteksti kuulostaa naistenlehtien otsikoista koostetulta niin luulen, että moinen karkottaa aika huomattavan osan potentiaalisia mieslukijoita (ja osan naisistakin, ainakin jos haussa ei ole eskapistinen viihde).

Jotkut tietysti huomauttivat, että eivät tapaa takakansitekstejä lukea. Tämä toimii tietysti silloin, kun kyseessä ovat kirjat joista saa tietoa jollain muulla tavoin, kuten että ne ovat hyvin kirjallisuuskeskustelussa, medioissa yms esillä (mitä suuri osa näistä FSB-kirjoista ei ole), tai lukija on sen verran kielikeskeinen että itse kirjasta poimittu tekstinäyte kertoo enemmän kuin mikään muu (tätä minä en ole, olen enemmän aihelukija).

Toinen huomionarvoinen seikka on kirjan sijoitus kaupassa tai kirjastossa. Monissa kirjastoissa on erillinen "viihde"-genrehylly (millä nimellä se sitten missäkin menee, saattaa olla "romantiikka" tms) jota tietysti oli myös tarpeen tutkia ja sieltä ainakin osa luettavista kirjoista napata. Samalla kyseinen genrehylly kyllä jäänee vilkaisematta niiltä lukijoilta jotka etsivät jotain neutraalimpaa "jotain hyvää luettavaa".
Kirjastoja kolutessani huomasin kyllä myös, että sinne on päätynyt myös joitain kirjoja jotka eivät ehkä ihan vastaa perinteistä mielikuvaa "viihde"-genrestä, ilmeisesti lähinnä sillä perusteella että kirjoittaja on nainen, mielellään jostain välimerellisestä maasta tai latinalaisesta Amerikasta ja kirja ei kansien perusteella ole dekkari tai radikaalifeministinen julistus patriarkaatin sortoa vastaan. Bongasin joitain teoksia joita en aiheiden perusteella ihan genrehyllyyn sijoittaisi, ja aloitin myös yhden kirjan jonka jätin kesken kun sen fragmenttista tajunnanvirtaa oleva kerronta oli ihan liian hapokasta (silloisessa hetkessä olisin kaivannut ihan perinteisempää juonivetoisempaa luettavaa, sellaista jota oikeasti pitäisi löytää "viihde"-hyllystä). Taas joutuu miettimään millaisia lukijoita tuollainen genresijoittelu palvelee, teokset ovat piilossa heiltä jotka eivät kyseistä genreä juuri harrasta, ja vastaavasti eivät välttämättä juuri sovi sellaisille lukijoille jotka nimenomaan etsivät kyseistä genreä...

Tämä on ollut siis varsin opettavainen haaste. Tutustuin monenlaisiin kirjailijoihin, tyyleihin, elämiin, kulttuureihin, mutta sisällön ulkopuolellakin on tullut tutustuttua huomattavasti laajemmin siihen, millä tavalla kirjoja on saatavilla, miten niitä markkinoidaan, miltä ne näyttävät. Ja valitettavasti on todettava, että on aika ymmärrettävää miksi moni kirja päätyy obskuuriuteen, joskus epäreilusti (ja myös miksi miehet eivät lue naiskirjailijoiden kirjoja, myös joskus epäreilusti).
Paljon tuli luettua, osa hyvää, osa heikompaa mutta olen kuitenkin tyytyväinen että luin, ja aika monta sellaista teosta joita en olisi ehkä lukenut ilman tätä haastetta.

Muutamia teoksia on myös mielessä joskus lähitulevaisuudessa luettavina, kertokaapa te nyt lisää omista kokemuksistanne haasteen puitteissa tai sen ulkopuolella, mitä kannattaa lukea ja mitä ei (julkaissen ensi vuoden puolella sitten vielä yhteisen koosteen haasteeseen luetuista kirjoista).