Pyhän Birgitan patsas vieraskodin pihalla
Lähtö oli Helsingistä varsin aikaisin kun bussilla huristelin, ja kun Turkuun yhdeksältä pääsin niin kävin jättämässä runsaammat matkatavarat majapaikkaan, birgittalaisten vieraskotiin, ja sitten otin suunnan kohti messukeskusta. Sisääntullessa näkyi runsaat määrät myös koululaisryhmiä, sisäänkäynnillä oli aikamoinen tungos ja sitten kun sisään pääsi niin hetki meni ihmetellessä että millainen tämä tila oikein on. Mutta se onkin varsin kompakti ja eri lavojen sijainnit tuli tajuttua nopeasti, ja heti ensimmäisenä näkyy Kallas-lava (ja haastattelijana Katja Jalkanen).
Maarit Leskelä-Kärki puhuu elämäkerroista ja niiden kirjoittamisesta ja vastaanotosta, kuka on kirjoittanut, kenestä ja miten. Yksi keskeinen pohdinnan aihe on kuinka paljon kirjoittajan pitää näkyä kirjoissa, pitääkö tämän häipyä etäälle ja pyrkiä objektiivisuuteen vai voiko esittää omia painotuksia tai jopa käyttää kohdetta omien pyrkimysten edistämiseen (Lucina Hagmanin Minna Canth -kuvaus keskeisenä esimerkkinä). Ja tietysti esillä oli myös muuallakin puhuttu miesten vs naisten elämäkertojen epäsuhta ja mietittiin naisia joista pitäisi saada elämäkerta (jep, Jotuni ja Vala olisivat kivoja, mahtaako kunnollisia löytyä myöskään vaikka Helvi Juvosesta. Tai Siiri Angerkoskesta tai Ansa Ikosesta? Ada Nornakin vaikuttaisi potentiaalisesti kiinnostavalta tapaukselta...)
Heti perään luettiin runoja.
Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto olivat laatineet antologian satavuotiaalle Suomelle, jossa joka vuodelta on valittu yksi runo niin että ainakin noin vuosikymmenen tarkkuudella saadaan aikakautta kuvattua...ja joitain esimerkkejä sitten luettiin, tutumpia ja tuntemattomampia.
Tässä vaiheessa saattoi myös huomata että monelle puheelle varattu 20 minuuttia on varsin lyhyt aika, tässäkin sanottavaa olisi selvästi riittänyt pitempäänkin, ja samaa huomasin muutamassa myöhemmässäkin ohjelmassa.
Vaihdoin paikkaa Tieto-lavalle, jonka taustavalaistus oli kuvaamiselle varsin hankala...
Alexandr Manzosin Kaikkien aikojen pelit -kirjassa kuvataan joukkoa keskeisiä videopelejä vuosien varrelta. Pelit ovat kasvava kulttuuriala ja koska "sinun lapsesi ovat kiinnostuneita peleistä" niin vanhempienkin on hyvä kasvattaa vähän alan sivistystä...(Manzos kirjoittaa paljon Pelit-lehteen, jossa allekirjoittaneen silmissä nauttii sen verran auktoriteettia että mitä kehuu, siihen pitää ainakin kiinnittää huomiota. En ole kuitenkaan pelannut The Witnessia. Vielä.)
Vähän tämän jälkeen Kari Kallioniemi ja Kimi Kärki puhuivat oikeasta ja väärästä musiikista, asenteiden muutoksista eri musiikkityylejä kohtaan ja miten eri lajeissa ja kulttuuripiireissä suhtaudutaan musiikillisiin ratkaisuihin, niin omiin kuin muiden (miten Lordista tuli koko kansan Lordi kun menestyi euroviisuissa, onko syntikkamusiikki oikeaoppisen "suomalaista", onko edes mielekästä määrittää jokin menneisyyden hetki jonkinlaiseksi "oikean suomalaisuuden kulta-ajaksi"...)
Tämän jälkeen kävin katselemassa vähän ruokapuolta, joka oli tupaten täynnä koululaisryhmiä (kirjapuolella oli vähemmän) ja söinkin ja siinä sivussa kuulin vähän mutten kuitenkaan kunnolla puhetta poikien lukemisesta, ja lopun Miehen roolista kirjallisuudessa (lähinnä sen osuuden jossa Paretskoi, Lampela, Palviainen ja Kalajoki lukivat otteita kirjoistaan).
Tämän jälkeen Juri Nummelin puhui 50 suomalaisesta kirjasta joista on tehty elokuva.
Ei ole Tuntematon sotilas -vissyä
Joitain nostoja tuli esiin ja pohdintaa onko mielekästä tehdä uusia filmatisointeja samoista kirjoista (on, jos niissä tuodana jotain uutta), mikä merkitys on brändäyksellä ja oheistuotteilla, mistä kirjasta pitäisi tehdä elokuva (Jorma Napolan Ruuvikierre), kehuttiin niin Helvi Hämäläisen Säädyllistä murhenäytelmää kuin Kaisa Rastimon filmatisointia, vaikkei sitä saakaan oikein mistään. Ja harrastettiin kulttuuripessimismiä (tehdään nyt jotain kirjoja vielä viimeiselle sukupolvelle joka harrastaa lukemista...)
Siiten vaihdetaan taas lavaa, nyt Pertti Grönholm ja Kimi Kärki puhuvat tulevasta kirjasta (ei ehtinyt messuille, ehkä ensi kuussa) turkulaisesta populaarimusiikista vuodesta 1970 eteenpäin.
Monenlaista nimeä dropattiin, joitain vain vihjaistiin, ja näin ei-turkulaiselle osa viittauksista jäi aika hämäräksi, mutta olihan sitä monenlaista, Matista ja Teposta ja Bogart Co:sta rave- ja industrial-alakulttuureihin. Pitänee ainakin selata jos vastaan tulee...
Ville Eloranta ja Jaakko Leino puhuivat kielitieteellisestä Sanaiset kansiot -kirjasta.
Joitain tuttuja teemoja muista populaareista kielitieteellisistä teoksista oli esillä, ja kielitieteilijöidne tapaan suhtautuminen oikeaoppiseen normikieleen on aika vapaa ("alkaa tekemään" on kuulemma ihan hyväksyttävää). Esiin tuli myös mm. mistä Siilinjärven nimi tulee...
Seuraavaksi Harri Raitis ja Antti Siukonen esittelivät ehdokkaat Vuoden kristilliseksi kirjaksi. Yhden ehdokaskirjan olin lukenut ja siitä blogannutkin...
Ja teemalla jatketaan, kun Helsingin ev.lut. emerituspiispa Eero Huovinen puhui uudesta kirjastaan Parhain päin. Kokoelmassa on ilmeisesti monenlaisia tekstejä eri aiheista, presidentti Koiviston ruumissaarnasta ekumenian alkeiskurssiin ja henkilökuviin (mutta kuulemma aika vähän seksuaalimoraalista, "seksi on mukava asia mutta mitä enemmän siitä puhutaan, sitä vähemmän puhutaan Jumalasta" vai miten hän sen sanoikaan).
Yhä saman lavan ääressä, Antti Heikkinen kertoo Mummo-kirjastaan: vähän aiheesta olin jo kuullut kesäisellä Kuopion-retkellä, mutta nyt vähän enemmän, mutta kunnianosoituksena vanhemmalle suomalaiselle maalaisnaiselle pysyy. Parin kysymyksen ajan Heikkinen myös alkoi kanavoida Heikki Turusta...
Ja paikallani pysyn kun lavalle kiipeää seuraavaksi Jyrki Linnankivi (en katsonut oliko yleisössä kauhean monta muuta joita kiinnosti sekä Eero Huovinen että Jyrki 69, oletan ettei meitä monta ollut) jolta oli tullut kirjan verran muisteluja matkoilta ympäri maailmaa. Jyrki 69:lla oli mukava asenne, ei esiintynyt minään khuulina rokkistarana vaan reippaan epäironinen innostus asioihin välittyy (ja ilmeisesti se leimaa myös kirjaa).
Tässä vaiheessa kello oli jo puoli viisi joten päätin että tältä päivältä tämä riittää, huomenna sitten lisää. Joskin illalla käytiin vielä syömässä kirjabloggarituttujen kanssa...
Ostin messuilta yhden kirjan ja sain lisäksi toisen kirjan (tiukassa kohtuullisuudessa on tarkoituskin pysyä kirjahankinnoissa).
5 kommenttia:
Turun messut ovat mukavan pienet ja hallittavissa olevat verrattuna Hgin tapahtumaan. Olen ollut Turussa monena vuonna, nyt jää väliin.
Olen kuullut kehuja tuosta majapaikastasi.
Hieno postaus päivästä. Itse en ottanut yhtään kuvaa, kun joka paikka oli täynnä koululaisia, ruuhkaa oli ja ääntä. Perjantaiksi oli kutsuttu yli 4000 koululaista.
Päätin jo etukäteen, että en mene perjantaina, mutta siellä olin.
Kirjoja ostin kaksi.
Joo, paikat selvisi aika nopeasti ja tilasta toiselle siirtyminenkin onnistuu melkein niissä nollassa minuutissa joka ohjelmanumeroiden välillä on.
Minulla jäivät ne laajemmat tunnelmakuvat ottamatta, mutta puhujista tuli kuvia kun parkkeerasin eturiviin :)
Eipä ole osuttu yhteenkään samaan ohjelmanumeroon, hassua!
Mutta oli kiva nähdä illalla, jatkoitteko kirkosta vielä Apteekkiin? Minulla messukassi (ja väsymyskin kai) painoi sen verran, että kun sanankuuleminen loppui, pyöräilin suoraan kotiin nukkumaan.
Hyvä hajonta on ollut ohjelmissa :)
Minä en edes kirkossa ollut loppuun asti, alkoi myös nukuttaa sen verran että Westön jälkeen lähdin jo pois. Mutta paluukävelyllä taas piristyi vähäsen...mutta jotkut kai Apteekkiin menivät.
Lähetä kommentti