Ohjeistusta etusivulla
Tämä pienoisromaani pohjautuu ilmeisesti tositapahtumiin, Westphalian seudulle 1700-luvun jälkipuoliskolle. Maaseudulla on varsin liberaali suhtautuminen lakeihin, salametsästys ja salahakkuut ovat yleisiä ja jälkimmäisellä on tärkeä osa kirjassa.
Eräällä rappiotilalla juopon ja väkivaltaisen isän ja sinänsä siivon mutta katkeroituneen äidin ainoana lapsena syntyy Fredrik Mergel, sinänsä älykäs ja terve poika, vaikka ympäristö ei olekaan suosiollinen, ja isän kuoleman jälkeen äidin veli ottaa enemmän osaa kasvatukseen, ja tällä onkin kaikenlaisia projekteja jossa pojasta on apua, niin laillisempia kuin epämääräisiä, ja äidiltäkin saa epäilyttävää oppia...
Paimenessa ollessaan kerran Fredrik neuvoo metsänvartija Brandesia, joka metsänvarastajia jahtaa, harhaan ja vähän ajan päästä Brandes löytyy murhattuna: tekijä jää tuntemattomaksi. Joku vuosi myöhemmin rahanlainaaja Aaron perää Fredrikiltä maksamatonta lainaa, Fredrik pakenee ja jonkin ajan päästä Aaron löytyy murhattuna suuren pyökin luota...
Tämä on tosiaan kirjailijan ainoa proosateos ja niinpä proosa ei etene ihan totutulla tavalla, mikä toisaalta antaa kirjalle modernimman säväyksen: tavallaan tämä on varhainen dekkari mutta sellaiseksi se on hyvin epämääräinen, kirjassa ei koskaan yksiselitteisesti käy ilmi kuka Brandesin tai Aaronin tappoi tai mikä Fredrikin osuus näissä oli, jos mikään: selvästi hän tunsi syyllisyyttä jostain mutta mistä, spekulaatiolle ja vihjailuille jätetään paljon tilaa ilman hälvennystä.
Kirjassa käytetään myös varsin voimakkaita kuvia, ehkä runoilijalle ominaisemmin, kuten kuinka salahakkuiden viedessä muuta metsää eräs pyökki pysyy paikallaan ja tapahtumat alkavat pyöriä sen ympärillä, tai Fredrikin enon palvelija (ja luultavasti äpärä, vaikka tämäkin on vain vihjailtu) Johannes Niemand, joka on eräänlainen Fredrikin kaksoisolento...
Ja tätä varsin epämääräistä tapahtumasarjaa käytetään kommentoimaan laajemmin hyvää ja pahaa, huonojen kasvuolosuhteiden korruptoivaa vaikutusta. Nykylukija epäilemättä kiinnittää erityistä huomiota myös antisemitismin teemaan, ja siinäkin on laajennettavaa myös nykyhetkeen...
Merkillinen teos, epämääräisyydessään vähän turhauttavakin mutta samasta syystä kiinnostava, toisaalta vahvasti aikansa tuote ja toisaalta tyylillisillä ratkaisuillaan ihan eri ajasta. Ainakin jos protodekkarit/trillerit kiinnostavat niin tähän pitää tutustua, ja viitteitä löytyy myös goottilaisen kirjallisuuden suuntaan.
(mutta mistä syystä nyt lukemani rikoskirjat eivät oikein mitkään sovi Helmet-lukuhaasteen 24. Kirjassa selvitetään rikos -kohtaan? Ei tämäkään)
2 kommenttia:
"Judenbuche" on Saksassa ihka oikea klassikko, jonka jokainen sivistynyt ihminen on lukenut. Samoin Droste-Hülshoffin runoja luetaan edelleenkin. Kuvauksesi perusteella kannattaisi "Juutalaispyökki" lukea. On yllättävää, kuinka moderneja muutamat 1800-luvun kirjailijat saattavat olla: itse olen viimeksi ihastunut Theodor Fontanen kertomatyyliin.
Tämä on tutustumisen arvoinen, joiltain osin erittäin 1800-luvun alkua mutta toisaalta mukana on elementtejä jotka olisivat kotonaan paljon lähempänä meidän aikaamme, jotkut ratkaisut saisivat Sapo-sarjassa leiman "modernia jännitystä".
Ja yleensä ottaen minua kiinnostavat nämä kirjat jotka ovat jossain kulttuuripiirissä hyvinkin tunnettuja mutta jokseenkin vieraita muualla, niiden löytämisessä on kikkailua ja sitten pitää vielä toivoa että joku on sen teoksen keksinyt joskus aikoinaan suomentaa (tai englannintaa, ja että se löytyy jotenkin järkevästi esim. kirjastosta...)
Lähetä kommentti