Männävuonna olin kehittänyt hieman mielenkiintoa keski-itä-eurooppalaisia dekkareita kohtaan, vaikkei niitä kovin paljoa taida suomeksi löytyäkään: dekkarit ovat omalla tavallaan niin selkeä genrensä että olisi kiinnostava nähdä miten samaa lajityyppiä väännellään eri kulttuureissa.
No, kirjamessuilta huomasin Mansarda-kustantamon julkaisseen yhden slovenialaisen dekkarin, Sergej Verčin Hautajaisilveilyn (suom. Kari Klemelä). Tai maantieteellisesti tämä on kirjaimellisesti rajatapaus, päähenkilö on Beno Perko, slovenialainen mutta komisariona Triestessä, Italiassa, ja tässä kirjassa liikutaan paljon niin Italiassa kuin Sloveniassakin, ja rajan yli kulkee paljon muutakin...
Kirja alussa Perko lomailee Slovenian puolella, kun kuulee että Triestessä on kuollut muuan Emil Luin, mutta poliisiyksikölle on nopeasti ilmoitettu ylempää että tämähän on ihan selvä tapaturma ja tutkimuksia ei siis ole syytä jatkaa. Ja kun Luinin hautajaisetkin ovat varsin omituisen oloinen näytelmä niin pitäähän sitä vähän selvitellä että mistä on kyse, ja paljastuuhan sieltä aikamoinen myrkyllinen verkosto jossa harva asia on miltä näyttää ja häiritsevien elementtien henget ovat halpoja.
Lajityypissään tämä ei lopulta niin suurta vaikutusta tehnyt, perusviihdyttävä jännäri josta tuli vähän mieleen Donna Leon (poliisitoiminta on keskiössä, yksittäinen poliisi kamppailee rehottavan korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden keskellä vaikka tarina onkin vielä yksittäisten ihmisten tarinoita) ja varmaan tämä kuvastaa enemmänkin italialaista suhtautumista lajityyppiin, mutta noin muuten ei tämä ole nousemassa dekkarisuosikkieni joukkoon, sujuvien kohtausten ohella mukana oli myös joitain hämmentävän kömpelön tuntuisia pätkiä...
Mutta se miksi tämän otinkin luettavaksi kyllä toimi, eli miljöö, Trieste omalaatuisine historioineen ja rajankäynti Italian ja Slovenian välillä oli kirjassa keskiössä ja kiintoisia, eli sain mitä halusin.
Tällä bloggauksella osallistun dekkariviikolle (6.-12.6.2016) jota juhlistetaan Oksan hyllyltä -blogissa ja aika monessa muussakin. Yritetään kyllä saada toinenkin dekkari luettua viikon aikana...
4 kommenttia:
Tämähän onkin hyvä vinkki, sillä minulla on Italia pienimuotoisena teemamaana tämän kesän lukemisissa. Kustantamo on minulle uusi tuttavuus, mutta kiva kun joku julkaisee dekkareita muiltakin kuin isoilta nimiltä.
Mansarda on näitä erikoistuneita pienkustantamoja, tämä keskittyy slaavilaiselle kielialueelle, erityisesti juuri tuonne Balkanille, ja tämä Hautajaisilveily taitaa olla ainoa julkaisemansa dekkari (mulla on muutama muu kustantamon kirja blogattu, kielitageista slovenia ja serbokroatia näyttävät muita kirjoja).
Mutta joo, mukava on tosiaan nähdä näitä dekkareita vähän erikoisemmistakin paikoista.
Kirja kannattaa lukea ehkä tuon rikkaan italialais-slovenialaisen ympäristönsä vuoksi.Trieste on varmaankin Italian Viipuri.
Varmaan, erikoinen rajakaupunki joka on ollut osa eri maita eikä ihan tiukasti kuulu kuitenkaan kenellekään. Strasbourg lienee toinen verrokki.
Lähetä kommentti