10.6.16
Blogger recognition award
Tällainen palkintohaaste kiersi tänne Mustelumo-blogista.
Ohjeet palkituille:
1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.
2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen.
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi.
5. Nimeä kymmenen bloggaajaa palkinnonsaajiksi.
Bloggaamisen olin aloittanut jo jokunen vuosi ennen tätä Hyönteisdokumenttia, silloinen blogini sisälsi yleistä höpinää asioista ja asioiden vieristä, mutta olin jo luopumassa kyseisestä blogista (ja sittemmin sen olen lakkauttanut). Sinänsä sen blogin aloittaminen oli aika helppoa, kun olen netissä keskustellut jo vuosia: jostain 90-luvun lopusta lähtien olin kirjoitellut sekalaisilla nettifoorumeilla, sähköpostilistoilla ja vastaavilla aikamoiset määrät (pääasiassa salanimillä tietysti, kuten tuohon aikaan oli tapana, oikeilla nimillä esiintyivät vain kunnallisvaaliehdokkaat jotka kalastelivat ääniä ja muut vastaavat jotka yrittivät myydä sinulle jotain).
Hyönteisdokumentin alusta olen kirjoittanut aiemminkin: inspiraatio tuli Hesarin nettisivuilla toimineesta Kirsi Pihan vetämästä Lukupiiristä, jonka kommenttiosastolla käytiin runsaatsi keskustelua...jossain vaiheessa paljon runouden lukemisesta. Minähän en juuri runoutta tuolloin lukenut ja lajityyppiin suhtauduin varsin kriittisesti, joten piruilin sitten että mitä siitäkin tulisi jos sellaiset ihmiset jotka eivät runoutta harrastaneet alkaisivat sitä lukea ja lukemisiaan kommentoida, taitaisi kaunosieluja järkyttää...ja ryhdyin itse toimeen, aloin lukea runoja ja kommentoida miltä tuntui. Ja eihän se kaunista katsottavaa ollut.
Tätä jatkoin jonkin aikaa kunnes sitten laitoin projektin telakalle: tällöin en juuri muita kirjablogeja lukenut (joitain blogeja joissa muun muassa kirjoitettiin kirjallisuudesta ja parin kirjailijan blogeja, mutten juuri varsinaisia lukijablogeja). Kuukausien tauon jälkeen kuitenkin jotain kautta tutustuin joihinkin lukijablogeihin (mm. Salla ja Koko Lailla Kirjallisesti) ja taas alkoi huvittaa aktivoida blogi.
Ja sittemmin runoudesta on siirrytty muuhunkin kirjallisuuteen.
Vinkkejä?
Henni kirjoitti jo hyvän listan vinkkejä, itse korostan erityisesti seuraavia.
Oma kirjablogi-inspiraatio on alkanut muiden blogien kommentoinnista, sitä kautta sai jo jonkinlaisen käsityksen mitä blogit ovat ennen kuin oli omaa ehtinyt edes aloittaa. Eli kannattaa tutustua muihin blogeihin ja olla niissä sosiaalinen, koska ideoita leijuu ympäriinsä. Lisäksi sillä tavalla saa toivon mukaan muita vilkaisemaan omaa blogia ja ehkä tuottaa itsekin hyviä keskusteluja...
Kirjoittamista oppii kirjoittamalla. Ei kannata asettaa itselleen liian suurta kynnystä että jokaisen bloggauksen pitää olla huikaisevan nerokas ja briljantti, täydellisellä muotoilulla ja upeilla kuvilla. Koska ne jäävät helposti julkaisematta tai jopa kirjoittamatta, ja kirjoitettu bloggaus on melkein aina parempi kuin kirjoittamaton.
Mutta jos siltä tuntuu, ajan kanssa voi myös vähän miettiä millä tavalla kirjoittaa ja voisiko kehittyä: onko bloggauksissa aina sama kaava, käyttääkö aina samoja fraaseja jne.
Anna oman äänen ja persoonallisuuden näkyä. Vaikka kehoitankin katsomaan muista blogeista ideoita, ei kannata apinoida vaan muokata ne oman näköisiksi. Blogi on tehnyt jotain oikein siinä vaiheessa kun lukija kokee että ainakin jotenkin tuntee sen kirjoittajan, vaikkei olisi tätä koskaan tavannut tai ei ehkä tietäisi edes tämän oikeaa nimeä...
Jätän nyt haastamatta ketään nimeltä. Te ahkerat lukijani olette kuitenkin tämän palkinnon arvoisia eli ottakaa jos haluatte :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Sinähän oletkin jo pitkään suikuloinut blogimaailmassa. Muistan kun Kirsi Pihan blogista puhuttiin jonain uutena ilmiönä.
"Kirjoitettu blogi on aina parempi kuin kirjoittamaton." Just niin!
Itsellä on alkaneet postaukset venyä ja kuviakin olen alkanut tehdä monta postausta kohti. En tiedä, miksi siinä on niin käynyt, kun kuitenkin tykkään lukea lyhyitä yhden asian sisältäviä, napakoita juttuja vähintään yhtä paljon kuin pitkiä.
Monissa tämän haasteen kirjoituksissa on aina jokin kohta pysähdyttänyt ja tuntunut hyvältä muistutukselta.
No, niin kauan kun niitä venyviä postauksia tulee luonnostaan niin ihan hyvä, sitten jos tulee kynnys että minulla on vain tämä yksi asia eikä yhtään kunnon kuvaa, enpä bloggaakaan niin se on ongelma :)
Näitä haastekirjoituksia on tosiaan ollut mukava lueskella ja hyviä huomioita löytyy monesta suunnasta.
Lähetä kommentti