Juho Nieminen - Saattaa sisältää pähkinää

Sain tämän kirjan arvostelukappaleena viime vuoden puolella (ja juu, nyt on joulukuun loppu) mutta silloin vaivasi runojumi enkä saanut luettua, mutta jos vaikka nyt...

Kirja kantaa alaotsikkoa "randomia runoutta" joka kuvaa sisältöä hyvin, mukana on hyvin kirjava ja fragmenttinen valikoima monenlaisia tekstilajeja, mietteitä, havaintoja, tunnelmia, remiksauksia toisen runoilijan teoksista (mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan), hakukonerunoutta, käännöksiä veda-kirjallisuudesta...monilla sivuilla oli myös eri fontilla ja mahdollisesti sivuttain taitettuna myös jonkinlainen kommenttiraita, joka liittyi sivulla olevaan tekstiin tai saattoi pohtia vironkielisiä ilmaisuja. Muutenkin sanoilla ja tekstityypeillä leikittelyä oli runsaasti mukana.

Olipa mukana jopa pari liitettä jotka sisälsivät mm. kokoelmasta poistettuja runoja (jotka näin siis kuitenkin liittyivät kokoelmaan) tai viittauksia kirjoittajan muuhun tuotantoon (jotka saattavat olla olemassa tai ehkä eivät).

Tässä toteutui sama kiinnostava elementti kuin edellisessäkin lukemassani Niemisen kirjassa, vaikka tässä on aika paljon lavarunoilijan jutustelevaa sävyä niin mukana on myös persoonallisia typografisia ratkaisuja ja tekstisommitteluja, tämä on hyvin tietoisesti kirja eikä vain alusta tekstin julkaisulle, mikä ei ole runokokoelmissa mitenkään itsestäänselvyys...
Kirjana se on toki hyvin monenkirjava mutta eipähän ainakaan tule tylsää lukiessa.

Havaintoja torstailta

Ensimmäinen havainto:
Perhonen tekee jatkuvia väistöliikkeitä.

Toinen havainto:
Vain ravintoketjun huipulla on varaa itkeä.
Jos jäniksen poikaset nostattaisivat
karkkihyllyn edessä sellaisen mekkalan,
ne päätyisivät heti ketun suupalaksi.

Kolmas havainto:
Ihmisellä on kynnet lähinnä itsensä raapimista varten.