Manuel Puig - Särkyneen sydämen tango

Manuel Puigin kirja nousi luettavaksi kun etsin jotain luettavaa Etelä-Amerikasta, ja huvitti hakea jotain muuta kuin Gabriel Garcia Marquezia.

Särkyneen sydämen tango on kuvaus joukosta kiemuraisia rakkausjuttuja argentiinalaisessa pikkukaupungissa 30- ja 40-luvulla. Keskeinen henkilö on komea Juan Carlos, äitinsä ja sisarensa silmäterä ja kaupungin kaikkien naisten ihailema, joka tuberkuloosistaan huolimatta kuluttaa aikansa naisseikkailuissa, ryyppäämisessä ja uhkapeleissä. Néne, yksi ystävättäristä, hylkää Juan Carlosin tämän sairauden vuoksi ja nai toisen, mutta ei koskaan unohda rakkauttaan...

Kirjan tyyli on fragmenttinen, alkaen Juan Carlosin kuolemasta ja siirtyen sitten menneisyyteen. Kerronta on toteutettu lehtileikkeiden, kirjeiden, keskustelujen, yksityiskohtaisesti kuvattujen arkitoimien tai vaikka poliisiraportin avulla ja sekaan on ripoteltu tangojen ja bolerojen sanoituksia, viittauksia elokuviin ja radion sarjakuunnelmiin, mainoksia yms jotka heijastuvat myös henkilöiden tekemisiin ja ajatuksiin.

Täytyy myöntää että en kovin paljoa jaksanut tästä innostua. Kerronnassa fragmenttisuus ylipäänsä oli toimivaa mutta ne pitkät sisäiset monologit ja fotorealistisella otteella kuvatut arkitoimet olivat usein puuduttava kerrontakeino, olivat sitten parodisia tai eivät. Ja taas kerran tämä on ehkä ollut joskus vaikuttavaa mutta teemana ironinen näkökulma keskiluokan ennuihin on nykyisellään lähes sietämätön klisee.

Silti, näiden ihmisten kirjo ja populaarimedian tarinoiden heijastuminen näiden suhteisiin saivat minut kuitenkin lukemaan tämän loppuun.

¡Hola! español -haasteen vähimmäisvaatimukset saadaan tässä suoritetuksi, hyllyssä olisi kyllä vielä lisää luettavaa...