Fritz Leiber - Swords Against Death

Fritz Leiberin Lankhmar-fantasiasarjan ensimmäinen osa Swords and Deviltry tuli aikoinaan luettua (englanniksi tosin, vasta myöhemmin huomasin että Vaskikirjat on sen kääntänyt), ja sen jälkeen piti myös tämä seuraava osa etsiä käsiin.

Kirjan alussa oleva kartta tuo mieleen pseudokeskiaikafantasiasarjoja vaivaavan kliseen, jos alussa on kartta niin se tarkoittaa että kirjan aikana päähenkilöt kulkevat sitä ristiin rastiin käyden joka paikassa. Klisee esiintyy myös tässä kirjassa, näppärästi se vain on hoidettu sivuilla 13 ja 14 ja muuten ollaankin sitten episodimaisemmalla linjalla (ja aika ajoin poiketaan myös annetun kartan ulkopuolelle). Kirja on nimittäin pääosin koottu aikoinaan sekalaisissa pulp-lukemistoissa julkaistuista novelleista jotka on ryhmitetty jotenkin kronologisesti etenevästi ja sekaan on heitetty pari selittävämpää lukua jotka on kirjoitettu myöhemmin ihan tätä kirjaa varten.
Sinänsä valitettava puute että ainakin tämä painos ei mainitse mitään missä lehdissä novellit on julkaistu tai minä vuonna, tämän tiedon sain etsiä muualta.

Leiberin tarinat ovat vahvasti pulp-fantasiaa, muistuttaen enemmän Robert E. Howardia, HP Lovecraftia, CL Moorea ja kumppaneita kuin eeppisempiä Tolkienia tai Lewisia.
Päähenkilöt, Fafhrd ja Grey Mouser, ovat seikkailijoita ja varkaita jotka ennemmin jahtaavat helppoa rahaa kuin pyrkivät pelastamaan maailman. Henkilökuvaus ei ole mitenkään erityisen syvällistä (vaikka ilmeisesti sarjan edetessä hahmotkin kehittyvät ja vakiintuvat) ja painopiste on toiminnassa ja värikkäästi kuvatussa fantasiamiljöössä.
Lovecraftin vaikutus näkyy vähän liikaakin tämän kirjan alkupäässä (jotka ilmeisesti ovat koko sarjan vanhimmat tarinat), näissä on kovasti kaikenlaisia Nimettömiä Kauhuja joiden pelkkä vilahtaminenkin näköpiirissä uhkaa mielenterveyttä, minkä vuoksi nämä ensimmäiset tarinat olivat edellisen osan jälkeen hienoinen pettymys, päähenkilöitämme lähinnä vietiin Ihan Kauheen jutun läpi kuin nukkeja, ja jutut myös ratkesivat suunnilleen vahingossa. Loppupuolen Claws from the Night ja Bazaar of the Bizarre olivat sitten jo paljon parempia, kuvailu ja toiminta olivat paremmin tasapainossa.

Oma hupinsa oli toki bongailla mitä kaikkea myöhemmät kirjailijat ovatkaan täältä lainailleet. Päähenkilöt Fafhrd ja Grey Mouser lienevät Eddingsin lukijoille tuttuja Barakin ja Silkin hahmoissa (joskin vähemmillä maneereilla ja antisankaruutta korostaen) ja Pratchett on kääntänyt Lankhmarin kaupungin omiin tarkoituksiinsa Ankh-Morporkiksi. Samoin klassiset fantasiaroolipelit (Dungeons & Dragons jne) ovat tyylillisesti paljosta velkaa Leiberille...
Olin kyllä myös hivenen yllättynyt Bazaar of the Bizarren varsin suorasukaisesta kapitalismikritiikistä, tällaista en olisi osannut odottaa amerikkalaisesta pulp-fantsusta 40-luvulla...
Ningauble replied: "The Devourers want only to amass cash and to raise little ones like themselves to amass more cash and they want to compete with each other at cash-amassing. (Is that coincidentally a city, do you think, Fafhrd? Cashamash?) And the Devourers want to brood about their great service to the many universes - it is their claim that servile customers make the most obedient subjects for the gods - and to complain about how the work of amassing cash tortures their minds and upsets their digestion.[...]"