28.8.13

Valitsemassa kaikkien aikojen parasta kirjaa

Paljon lukevalle aiheuttaa perinteisesti harmaita hiuksia yleinen kysymys että mikä sitten on se kaikkien aikojen paras kirja (samoin musiikki-, elokuva- yms harrastajat hermostuvat yhtä lailla omien alojensa samasta kysymyksestä). Itse olen ajan myötä tottunut sen verran kysymykseen että olen nimennyt mielessäni yhden tai kaksi ehdokasta tuolle sijalle ja kysyttäessä vastaan suoraan sen sijaan että alan punnita että mikä voisikaan juuri nyt olla juuri se absoluuttisesti paras kirja kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna (vinkki: yleensä kysyjäkään ei oikeasti halua kuulla laajaa esitelmää käytetyistä mittareista). Niinpä kun kysytään sanon useimmiten että kaikkien aikojen paras kirja on Nathanael Westin Vastaathan kirjeeseeni Miss Lonelyhearts (ja paras leffa on Jacques Demyn Cherbourgin sateenvarjot ja paras levy on Velvet Undergroundin kolmas). En tiedä ovatko vastaukset oikeita mutta ainakaan ne eivät ole vääriä.

Amman blogissa on käynnistetty kysely kaikkien aikojen parhaasta kirjasta jossa tässä vaiheessa saa listata ehdokkaitaan sen verran kuin huvittaa (tarkempaa tietoa mitä niillä listoilla sitten tehdään saa linkistä). Taas kerran en sen kummempaa syvä-analyysiä tehnyt, laitoin peliin listan kirjoista joille olen LibraryThingissa syystä tai toisesta antanut viisi tähteä. Näitä löytyi 25 (oikeasti kirjoja oli vielä yksi lisää, Jorge Luis Borgesin novellikokoelma jota en sellaisenaan ollut lukenut mutta joka oli suosittu ja näytti sisältävän ison kasan tekijänsä parhaimmistoa), seuraavat:

Tove Jansson: Muumipappa ja meri
Anton Tsehov: Kolme sisarta
Yukio Mishima: Juhlan jälkeen
Italo Calvino: Näkymättömät kaupungit
Umberto Eco: Foucaultin heiluri
Heinrich Böll: Katarina Blumin menetetty maine
Leena Krohn: Umbra
Leena Krohn: Datura
Veijo Meri: Manillaköysi
William Shakespeare: Hamlet
William Shakespeare: Kesäyön unelma
William Shakespeare: Titus Andronicus
Nathanael West: Vastaathan kirjeeseeni Miss Lonelyhearts
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Oscar Wilde: Importance of Being Earnest
Kazuo Ishiguro: Pitkän päivän ilta
Flannery O'Connor: Everything That Rises Must Converge
Patricia Highsmith: Eleven
Josephine Tey: Miss Pym Disposes
Jeff Noon: Pixel Juice
Samuel Delany: Tales of Neveryon
Neil Gaiman & Terry Pratchett: Hyviä enteitä
Philip K Dick: Ubik
Philip K Dick: Hämärän vartija
Marion Zimmer Bradley: Avalonin usvat


Tietysti tässä vaiheessa heräsi kysymys että mitkäköhän noista on luettu sopivana aikana ja jos lukisin ne nyt niin olisinko aivan noin suosiollinen (hyviä nuo ovat toki kaikki, mutta nyt onkin kyse "parhaimmasta").
Ja toisaalta joitain hyvin vaikuttavia kirjoja on jäänyt listan ulkopuolelle, en nyt osaa sanoa miksi. Rajanveto on näissä aina kovin keinotekoista.
Tosin en tiedä vaikuttaisiko oikeasti jatkoäänestyksiin mitenkään jos nimeäisin tässä myös vaikkapa TH Whiten The Once and Future Kingin tai Muriel Sparkin The Prime of Miss Jean Brodien, saattaa olla että jäisivät ainoiksi maininnoiksi samoin kuin noista varmaan jokunen jää (spekuloidakseni luulen että Ylpeys ja ennakkoluulo ja Muumipappa ja meri tulevat pärjäämään hyvin, sen jälkeen menee satunnaisemmaksi, ja jos joku muu on joskus lukenut Tales of Neveryonin niin olen iloinen).
Tainaron lienee myös Krohnin paremmin pärjäävä kirja, mutta minä pidän enemmän Umbrasta ja Daturasta.

Näytelmiä on noussut listalle viisi, novellikokoelmia kolme (ja muutama rajatapaus liikkuu novellin ja fragmenttisen romaanin välimaastossa).

Genreistä joita luen dekkarit ovat aika huonosti edustettuna, Teyn lajityypin rajoja kolkutteleva teos on mukana, Highsmithin trillerinovellien ja Econ historiallis-filosofisen mysteerin toki ottaessa myös vaikutteita. Jos laatisin sitä huomattavasti pitempää "hyvien" kirjojen listaa niin tilanne olisi jo eri.

Scifiä ja fantasiaa sen sijaan joukosta löytyy, vähän itseänikin yllättäen, koska tuntuu että olen erityisesti scifistä vieraantunut pahasti, fantasiaa sentään vielä luen.

Ja sitten on tätä realistisempaa kerrontaa, joskaan mitään noista kirjoista voi tuskin pitää arkisena. Tietokirjallisuuskin jäi kokonaan nimeämättä, mutta jääköön.

10 kommenttia:

ketjukolaaja kirjoitti...

Kommentoin tekstiäsi ja luetteloasi analyyttisesti todeten lukeneeni kolme listaamaasi kirjaa ainakin jonain käännöksenä.

Minun mielestäni paras kirja voisi olla vaikka Leo Tolstoin "Tunnustuksia", paras levy M.A. Nummisen "Aarteeni juokaamme likööri" ja paras elokuva vaikka Demyn vaimon Agnès Vardan "Cléo viidestä seitsemään". Aion vastedes vastata näin aina kun tällaista minulta kysytään. Ei tosin ole tainnut kukaan koskaan kysyä.

hdcanis kirjoitti...

No nyt Amma kysyy :)

Tolstoin tuotanto Anna Kareninaa lukuunottamatta on jäänyt lukematta, ja Vardakin on ollut pitkällä "joskus pitäisi"-listalla, Nummisen levy on kyllä mainio.

Noista lukemistani kaikki joiden nimet olen laittanut suomeksi olen suomeksi myös lukenut, paitsi Ishiguron (Wilden näytelmästä taitaa olla parikin suomennosta muttei kai ihan vakiintunutta nimeä sanaleikistä johtuen).
Tosin Shakespearet, Pride&Prejudicen, Miss Lonelyheartsin, Mists of Avalonin ja Good Omensin olen lukenut myös englanniksi.

Ja nyt kun mietin asiaa niin alkukielivalikoimassa löytyy suomi, ruotsi, venäjä, englanti, saksa, italia ja japani, mutta missä on ranska? (espanjasta ja muutamasta muusta kielestä puhumattakaan, mutta nuo ovat jääneet vähemmälle lukemiselle, ranskalaisia sentään luen kohtalaisesti...)

Kyösti Salovaara kirjoitti...

Olen... illan mittaan miettinyt osaanko kertoa "parasta romaania minun mielestäni".

En osaa.

En kerta kaikkiaan tajua millä kriteereillä sen voisi valita. Olenko tyhmä vai saivartelija? Ehkä molempia.

Satasen voi juosta nopeammin kuin kukaan muu. Vueltan voi voittaa useammin kuin kukaan toinen. He ovat parhaita. Jotka juoksivat, jotka voittivat.

Olen lukenut tietoisesti romaaneja noin 58 vuotta. Mikä niistä olisi paras?

Joku Väinö Riikkilän kotkalaisromaani. Vai Aarresaari joka yhä palauttaa mieleen nuoren pojan kauhun? Vai... ihan joku Chandler tai Kafka... tai.. le Carré? Vai Ambler vai Döblin vai Roth vai Doctorow vai Grass vai Martin du Gard? Vai Mickey Spillane? Vai olisiko maailman paras romaani myös minun mielestäni James Joycen "SE ROMAANI"? Ei ole.

Joten häirikkönä sanon taas kerran ettei tällaista kannata kysyä. Saa toki jos haluaa.

Sen sijaan voisi kysyä mikä on suosikkisi. Romaani mikä tuntuu kivemmalta tms. Tällaista kysyi Matti Salo Filmihullussa. Ja minun suosikkielokuvani oli Sergio Leonen Huuliharppukostaja. Ja on edelleen, ties kaksikymmentäkö kertaa katsottuna. Ei siis Citizen Kane mikä ON "maailman paras" elokuva.

Niin että listasi on erinomainen. Voisin laittaa oman listani, jossa ei ole yhtään samaa romaania, jonka jälkeen voisimme keskustella että mistä keskustelemme kun keskustelemme "parhaista romaaneista".

Mutta koska tehtävä on mahdoton, keskustelemme siitä. Että se on mahdoton. Tai siitä että nyt ryhdyin pikkumaiseksi.

En tarkoita etteikö listoja saa tai kannata laatia, mutta ei parasta romaania kukaan voi määritellä eikä varsinkaan huutoäänestyksellä. Mielenkiintoisia listoja ja vastauksia toki saadaan esille. Sekin on sen arvoista. En kiistä.

Häpeän krittisyyttäni. Olen tosikko. Vaikka hieman naurattaa.

hdcanis kirjoitti...

Yksi mitattavissa oleva suure voisi tietysti olla montako kertaa kirjan on lukenut vapaaehtoisesti (ehkä jollain kohtuullisella ikärajalla, kuten 15 vuotta, jotta ahmimisiän suosikit rajautuvat pois). Tällä tavalla laskettuna Miss Lonelyhearts ja Umbra olisivat minulla ansaitusti vahvoilla...

Mutta joo. Kun käytän vaikkapa Librarythingissa tähdityksiä niin on todettava että viiden ja neljän tähden ero on jo täysin henkilökohtainen, kirjat jotka kolahtavat juuri minulle ja jotka luin oikeaan aikaan nousevat huipulle. Ja vastaavasti on ollut kirjoja joiden ansioita voin yrittää tarkastella objektiivisesti ja sellaisia myös löytää, mutta jos ne ansiot ovat minulle vääriä niin kirjakin on väärä.
Eli suosikkeja näissä aina listaillaan.

Esimerkiksi noista Krohnin kirjoista, jollekulle toiselle suosittelisin varmana ensimmäisenä Tainaronia koska se on omalla tavallaan ehkä "paras", siinä on ehkä vahvimmin esillä se mikä Krohnin kirjoissa ylipäänsä on erikoislaatuista.
Mutta itselleni nostan ylimmäksi Umbran koska siitä tuli niin voimakas samaistumisen tunne (vaikka Umbra henkilönä ei olekaan mitenkään erityisen naturalistinen eikä ainakaan kovin myönteinen peilikuva). Joku toinen sivuuttaa saman kirjan jälkiä jättämättä.

Ja arvelin että listallani on epäilemättä myös sellaisia kirjoja jotka olisivat "vain" hyviä jos lukisin ne ensi kertaa nyt.

Sinänsähän tässä äänestyksessä pitäisi myös olla vaatimuksena että ehdokkaita asettaakseen ja valitakseen pitäisi olla lukenut kaikki maailman kirjat. Luonnollisesti tämä on mahdotonta joten suhtaudun lopputulokseen enemmän kevyellä uteliaisuudella kuin suurella vakavuudella.
Ja näissä massalistoissahan kiinnostavimpia ovat usein ne vähän omalaatuisemmat valinnat jotka ovat onnistuneet haalimaan itselleen pienimuotoista mutta selvää kannatusta kuin se mikä kirja nyt sitten päätyykään olemaan parhaiten "kaikille kaikkea".

Kyösti Salovaara kirjoitti...

Unohdin sanoa että Nathanael West on hieno valinta. Respect!

Elegia kirjoitti...

Lainaus Amman blogista: "kaikki halukkaat voivat ehdottaa äänestykseen omia LEMPIkirjojaan."

Eli eihän siinä ole kyse, että pitäisi pystyä päättämään yksi paras kirja, kun ehdottaa voi monia. Ehdokaslistalta sitten äänestetään se paras kirja - tai itselle tärkein kirja. Ei kai se niin vakavaa ole :)

hdcanis kirjoitti...

Kyästin kanssa samoilla linjoilla että "parhaan" ja lempikrijan välillä on semanttinen ero, vaikka niitä joskus käytetäänkin toistensa synonyyminä...
Ja kiinnostavaa on myös pohtia myös että millä perusteella suosikit tzlevat valituksi silloin kun varsinaisia objektiivisia mittareita ei ole käytössä.

Mutta totta toki että ei tämä niin vakavaa ole, enkä sellaisina näihin äänestyksiin suhtaudukaan (parin vuoden jälkeen saman voisi vetää uusiksi ja varmaan tulokset tulisivat näyttämään erilaisilta).

hdcanis kirjoitti...

Tulipas kirjoitusvirheitä. Puolustaudun sillä että tällä hetkellä kehonlämpöni ylittää suositukset ja normit, ja ei-kirjallinen ulosantini painottuu limaan.

Anna Maria kirjoitti...

Jotenkin itse olen aina asennoitunut valmiiksi niin, että jos joku kysyy minulta maailman parasta kirjaa, niin kysymyksessä on nimenomaan minun mielipiteeni ja minun mielestä paras. Koska onhan se jo lähtökohtaisesti täysin absurdin mahdoton tehtävä kenenkään sanoa, mikä oikeasti on maailman paras kirja ja mitkä ovat sen kriteerit.

hdcanis kirjoitti...

Kriteerejäkin voi toki määritellä ja niiden perusteella selvästi osoittaa jonkin kirjan suurempi sopivuus. Mutta tietysti se että siirrytään kohdasta "täyttää parhaiten tämän kriteerin vaatimukset" kohtaan "kaikkien aikojen paras kirja" vaatii pientä loikkaa.

Kriteeri voi sitten olla "luokkataistelun jyrkkyys" tai "eniten dinosauruksia F-14:ssa" (tosin jälkimmäisessä jo Leevi kyseenalaistaa kriteerin järkevyyden: http://www.gocomics.com/calvinandhobbes/1995/01/01 )

Olen myös törmännyt henkilöön jonka kriteeri elokuvien paremmuusjärjestykseen on niiden lipputulot.