Stella Gibbons - Cold Comfort Farm

'Curses, like rookses, comes home to rest in bosomses and barnses.'

Cold Comfort Farm on kirjallisuusparodia jonka ensisijaisista kohteista en ole kuullutkaan, ja toissijaisistakin on vain toisen käden tietoa (Thomas Hardy, D.H.Lawrence, Humiseva harju), mutta kyllä suomalaisen maalaisrealisminkin ystävät ja viholliset saavat tästä paljon irti. Tai ainakin minä huvituin, en ihan niin paljon kuin kannen sitaatti lupaa mutta kiitettävän paljon kuitenkin.

Flora Poste on nuori nainen jonka koulutus kattaa kaiken paitsi elannonhankkimisen, ja jäädessään orvoksi lähtee pitkälle vierailulle serkkunsa luo Sussexiin, maatilalle joka huokuu rappiota, tuhoa, sykkivää naturalismia, salaisuuksia ja intohimoja...hetken tilan touhuja katseltuaan Flora, joka arvostaa järkevyyttä ja käytännöllisyyttä, alkaakin järjestellä tilan asioita paremmalle tolalle. Vähän kuin jos Maa on syntisen laulun päähenkilöksi marssisi Emma Woodhouse.

Yleensä en kauhean mielelläni lue englannin murteita foneettisesti kirjoitettuna koska niistä selvän saaminen on usein turhan hankalaa, ja goottilais-lyyrillisen liioitteleva kieli jota tässä parodioidaan ei myöskään yleensä helpota, mutta Gibbons onnistui pitämään tekstin hyvin luettavana. Jopa keksiessään omia sanoja: jos lukijan tarvitsee tietää mitä on sukebind tai mollocking niin tämä käy ilmi.
Journalismitausta epäilemättä helpottaa, kirjailijan esipuheesta: "The life of the journalist is poor, nasty, brutish and short. So is his style. You, who are so adept at the lovely polishing of every grave and lucent phrase, will realize the magnitude of the task which confronted me when I found, after spending ten years as a journalist, learning to say exactly what I meant in short sentences, that I must learn, if I was to achieve literature and favourable reviews, to write as though I were not quite sure about what I meant but was jolly well going to say something all the same in sentences as long as possible."