Vielä löytyy luettavia kirjoja Kurjen siivellä -haasteeseen, lisää modernin japanilaisen kirjallisuuden keskeisiä edustajia neljän novellin verran (kolmessa suomentajana Kai Nieminen, yhdessä Pirkko Vahervuori). Jotain yhteistä näissä on mutta sellaista vaikeasti kuvattavaa...ja kuten usein käy, oli osa novelleista parempia kuin toiset.
Niminovelli kertoo kirjailijasta jolta on tilattu elämäkerta jokunen vuosi aiemmin kuolleesta taidemaalarista, ja tähän perehtyessään tutustuu myös toiseen elämäntarinaan, taiteilijan entiseen ystävään joka myöhemmin keskittyi suurelta osin tuottamaan väärennöksiä taiteilijan teoksista...ja tämän toisen miehen tarina kaikessa mitättömyydessään ja epäonnessaan valtaa huomiota nerokkaalta ja onnistuneelta taiteilijalta.
Täysikuu taas käsittelee suuryrityksessä tapahtuvia henkilövaihdoksia, entinen johtaja siirtyy sivuun ja tilalle tulee uusi, mutta eipä uudenkaan asema ikuisesti pysy...
Noista kahdesta pidin enemmän, viehättävän tunnelmallisia kuvauksia ihmisyydestä sen kaikessa hauraudessaan, kuvattu yhtä aikaa viileän rehellisesti että lempeän ymmärtävästi...Vanhan velan kuvaama kohtaaminen jossa henkilöt eivät varsinaisesti tunne toisiaan, mutta toinen on vuosia sitten vaikuttanut ratkaisevasti toisen elämään, sen sijaan ei niin vaikuttanut ja Obasuten reflektoinnista vanhasta traditiosta, jossa vanhukset tietyssä iässä kannetaan vuorelle kuolemaan, oli aika vaikea saada kiinni että mitä tässä nyt oikein halutaan sanoa (joskin mieleen tuli kyllä aiemmin lukemani Inouen kirja Äitini tarina, jonka kuvaama äiti kyllä muistutti aika paljon Obasuten äitiä...)
Tulipahan luettua ja oli tässä ansionsa vaikka tässäkin ihan terävin kärki jäi löytymättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti