Viime vuoden lopulla asetin itselleni haasteen tutustua laajemmin ikoniseen Nuorten toivekirjasto -kirjasarjaan sekä sen rinnakkaissarjaan Lasten toivekirjasto.
Vuoden aikana luin seuraavat kirjat:
Kitty Barne - Joululomateatteri (NTK)
E.L.Konigsburg - Ystäväni noitatyttö (LTK)
Paul Berna - Päättömän hevosen salaisuus (NTK)
Christine Nöstlinger - Kurpitsakuningas (LTK)
Bertil Falconer - Pizarron varjo (NTK)
Maria Krüger - Punaruusun aikaan (NTK)
Eugenie Winther - Vekkulituvan pikku emännät (LTK)
Hanna Knapp - Me kolme pöhköä (NTK)
Kate Douglas Wiggin - Villiruusu (NTK)
Carol Ryrie Brink - Villin lännen Kati (NTK)
Betsy Byars - Keskiyön kettu (NTK)
Claude Cénac - Tassut kohti seikkailua (LTK)
Helge Törnros - Luolaheimon sankari (NTK)
Beverly Cleary - Henri ja Petula (LTK)
Finn Havrevold - Pusikatti järjestää (NTK)
Erich Kästner - Töpö ja Anton (LTK)
Bernt Lie - Sven Hankatuuli (NTK)
Klára Jarunková - Vaitelias veli (NTK)
Hans-Eric Hellberg - Onnenlakki (LTK)
Astrid Lindgren - Ryöstetty Rasmus ja mestarietsivä (NTK)
Geraldine Kaye - Laguunin lapset (LTK)
Robert Louis Stevenson - Aarresaari (NTK)
Bjørn Rongen - Tunturiluolan vankina (LTK)
Rosemary Weir - Tähti ja liekit (NTK)
Eve Garnett - Kulmakujan perhe (NTK)
Eve Garnett - Yllätyksiä Kulmakujalla (NTK)
Attilio Gatti - Saranga, viidakon poika (NTK)
Pari noista tosin luin eri painoksina kuin sarjoihin kuuluvina (ja lähisarjoista luin myös yhden Punaisen sulan kirjan, Hulbert Footnerin Turkiskuninkaan perinnön).
Kovin pitkiä nämä eivät olleet, joten suurimman osan kirjoista luki varsin nopeasti (ja yhden lukumaratonin aikana keskityin pelkästään näihin) joten kohtalaisen suuri määrä vuoden aikana onnistui hyvin.
Miksi sitten näitä luin? Kuten olen joissain postauksissa maininnut, nämä eivät lopulta olleet mitenkään merkittävä osa omaa lapsuuttani, se alkoi olla viimeisillään siinä vaiheessa kun itse olin otollisinta kohderyhmää. Muutaman kirjan sarjasta toki olen lukenut, haasteeseen uudelleenluin yhden (Tähti ja liekit) mutta muuten etenin ennestään tuntemattomalle alueelle.
Näitä oli kuitenkin tullut nähtyä kirppiksellä kohtalainen määrä, ulkoisesti ne olivat nättejä ja niissä näytti olevan kohtalaisen leveä valikoima niin klassikoita kuin unohdetumpiakin teoksia, ja kumpikin osasto omalla tavallaan kiinnosti...ja vaikka monenlaisia muitakin lanusarjoja on vuosien varrella ollut niin tämä jyrää ihan vaan sekä ajallisella, määrällisellä että kohderyhmällisellä laajuudella.
Ja kyllähän näistä sai kiinnostavan kattauksen lanukirjojen historiaan. Olen joskus aiemminkin pohtinut syitä miksi aikuisena kannattaa lukea lastenkirjoja, välittämättä siitä että ei ole varsinaista kohderyhmää tai edes yrittämättä sen kummemmin lukea niitä kuin olisi: ne ovat merkityksellisiä tekstejä myös sellaisinaan.
Ja tätä tosiaan riitti, näkökulmia eri aikoihin, asenteisiin ja elämäntilanteisiin, klassikkotekstejä ja muusta kirjallisuudesta ja kulttuurista uusia puolia paljastavia. Ja sellaisinakin joukko mainioita tarinoita, henkilöitä ja tapahtumia...
Edellämainitun Tähden ja liekkien ohella jos pitäisi nostaa esiin suosikkeja niin mainitsisin ainakin Punaruusun aikaan, Töpön ja Antonin, ja voisi mainita myös vaikka Päättömän hevosen salaisuuden, Keskiyön ketun, Vaiteliaan veljen, Aarresaaren jne jne. Ja vaikka haasteen päätänkin tämän vuoden osalta tähän, tuossa vähän aikaa sitten huomasin lähidivarissa ison nipun vanhoja NTK-kirjoja joista poimin jo muutaman kiinnostavimman, eli ensi vuonna on kyllä luvassa vielä lisää sarjan kirjoja...
Muutama muukin bloggaaja lähti haasteeseen mukaan ja muutaman bloggauksen olen jo havainnut, tähän alle voi linkkailla muiden kokemuksia sarjojen parissa.
Edit: Jokke on lukenut sarjaa runsaasti nyt ja aiemminkin.
Kuin myös Aino.
5 kommenttia:
Aika paljon NTK- ja LTK-kirjoja. Luin itsekin haasteaikana joitain ja keräsin ne ja aiemmat yhteen:
http://jokkenrunot.blogspot.fi/2016/12/nuorten-toivekirjasto-ja-lasten.html
Oi, kuinka kiva haaste sinulla on ollut! :) Luin muutamia postauksiasi Nuorten ja Lasten toivekirjaston kirjoista. On tullut omassa lapsuudessani luettua juuri NTK:n kirjoja, mutta paljon on jäänyt myös lukematta! Taisin lukea eniten niitä tyttömaisia hih!
Jokke, sinun kokoelmasi vasta hieno onkin, katselen sieltä joitain vinkkejä mitä nimikkeitä kannattaa vielä tarkata jos tulevat sopivasti vastaan...
Sara, niitähän tässä on useampikin...tuosta pidinkin sarjassa että siitä löytyy tyttökirjoja, poikakirjoja ja kaikkea siltä väliltä, joissain muissa näkemissäni sarjoissa on selkeämpiä profiileja että kohdennetaan tytöille tai pojille tai tietylle ikäryhmälle tms.
Omaan lapsuuteeni kuuluvat selvemmin mm. Enid Blyton, Kolme etsivää, Astrid Lindgren yms sekä sekalainen valikoima 80-luvun kirjoja joista osasta ei oikein muista nimiä eikä tekijöitä mutta varmaan tunnistaisi jos näkisi jossain...(eri asia sitten uskaltaisiko niitä enää kokeilla luettavaksi, monissa näissä kirjoissa oli ehkä etunakin että niitä saattoi lähestyä puhtaalta pöydältä ilman aiempia kokemuksia)
Minä luin yhteensä neljä NTK-kirjaa. Hyllystäni löytyy vielä muutama sarjan kirja, jotka jossain vaiheessa ajattelin lukea ja muutama mielenkiintoinen kirja olisi vielä hankinta-ajatuksisakin.
Täällä postausta:
http://sheferijm.blogspot.fi/2016/12/ian-serraillier-hopeaveitsi.html
Kiitos Aino, linkitin.
Tuo Morvennan suojatti vaikutti kiinnostavalta, ja Tetzneriäkin voisi lukea joskus lisää kun sen Mustan veljeskunnan muistan yhä...
Lähetä kommentti