Iris Murdoch on mainittu varsin usein kun on ollut puhe muista suunnilleen samanaikaisista Brittein saarten kirjailijoista kuten Muriel Spark, Barbara Pym, Elizabeth Bowen, Elizabeth Taylor jne (joita olen lukenut ja joista pitänyt), mutta ei ollut tullut aiemmin kirjojaan lukeneeksi, nyt on tilanne korjattu.
A Severed Head alkaa kertojan, lontoolaisen viinikauppias Martin Lynch-Gibbonin, tapaamisesta nuoren rakastajattarensa Georgien kanssa: Georgie on niin erilainen kuin vaimo Antonia, mutta kuitenkin Martin rakastaa myös vaimoaan, ja avioliittoaan, enemmän kuin Georgieta...
Mutta Martinin palattua kotiin Antonia ilmoittaa että hän ja psykiatrinsa Palmer ovat palavasti rakastuneet toisiinsa ja niinpä hän haluaa avioeron...samalla tietysti korostaen että hän yhä välittää Martinista ja haluaa näiden pysyvän ystävinä.
Joukkoon lisätään muutama muu henkilö, ja näiden väliset rakkaussuhteet alkavat kukoistaa lukuisina variaatioina, ja kun näillä henkilöillä on muunkinlaisia suhteita toisiinsa niin lopputulos alkaa olla aikamoinen freudilainen painajainen.
Kirjan nimeen viitataan pariin kertaan: Martinin veli Alexander on tehnyt veistoksia ihmisten päistä ja Palmerin sisarpuoli Honor Klein (jos hän olisi ollut kertoja, tämä olisi voinut olla Muriel Sparkin kirja), sen jälkeen kun Martin on havainnut olevansa rakastunut tähän, vertaa tätä rakkautta lumoutumiseksi jolla suhtaudutaan irtileikattuun päähän jonka alkukantainen heimo on ottanut fetissiseksi koristeeksi...
Ja tietysti nimi luonnehtii myös kirjan henkilöitä, jotka ovat (ainakin melkein) kaikki niin valtavan hyvinkäyttäytyviä ja ymmärtäväisiä ja suhtautuvat toisiinsa järkevästi, järki ja tunteet yritetään pitää niin erillään mutta mukana että kumpikaan ei toimi...
Lähimmäksi vertailukohdaksi tälle kirjalle tuli yllämainittujen sijaan pari lukemaani Evelyn Waughin kirjaa, siinä että arvostan kyllä miten ne on kirjoitettu mutta, no, en erityisemmin pitänyt niistä: komediaa, mutta komedia tulee enemmän sadismista ja tukahduttavuudesta: vähän kuin miltä sukeltaminen pumpuliin oikeasti tuntuisi.
No, saatan kuitenkin lisää Murdochia lukea jossain vaiheessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti