Olin Wendy Copelta lukenut pari kokoelmaa aikaisemmin englanniksi ja niistä pitänyt, mutta tätä Serious Concernsia en. Siispä vilkaisemaan suomennosta kun sellainen sattuu löytymään (mukana on myös pari runoa Making Cocoa for Kingsley Amis -kirjasta).
Cope näyttäytyy yhä omana itsenään: ironisena, niin arkisinta arkea kuin runouden kaanonia havainnoivana ja kommentoivana, hauskana.
Entä miten onnistuu suomentaja Tuomas Nevanlinna? Parodinen riimittely tuskin on kauhean helppo laji kääntää, mutta suomennoksessa riimit ovat kohdallaan. Rekisteri on vedetty aika pitkälle puhekielisyyteen, mikä sinänsä Copen jutustelevaan, arjella leikkivään tyyliin sopiikin, mutta onko siinä menty ehkä liiankin runsaaksi ja liian pitkälle? Jotkut kulttuuriviittaukset ovat ehkä vähän kryptisiä ja jotkut eivät vain toimi käännöksenä (kuten Beatlesin All You Need Is Loven viittailu jonka koukku esitetäänkin suomeksi...)
Onnistuneempiakin pätkiä on toki mukana, mutta jotenkin olin tätä lukiessa kovin tietoinen runojen käännösluonteesta, enemmän kuin yleensä käännösrunoutta lukiessa. Johtuuko tämä käännöksestä, runoilijan ominaislaadusta vai siitä että olen Copeen tutustunut jo englanniksi ja siksi kielenvaihto tuntuu selvemmin? En tiedä, kiinnostaisi kyllä vertailla alkuteoksen kanssa suomennosta (joku muu voi ehkä kokeilla miltä tämä näyttäisi ensimmäisenä runoilijan teoksena).
Kukat
Ei se monille edes pälkähdä päähän.
Vaan sinulle se sentään juolahti mieleen.
Vakuutit, että ostit jo kukat
melkein - vain jokin oli mennyt pieleen.
Kauppa oli kiinni. Tai epäröit -
niin tyypillistä meille, eikö vaan?
Varmaan jotenkin kuvittelit,
etten sinun kukkiasi haluaisikaan.
Hymyilin ja halasin sinua silloin.
Nyt hymyilen enää kaihoisasti.
Mutta kukat jotka melkein ostit
ovat kestäneet tähän asti.
2 kommenttia:
Tämän suomennetun kokoelman luin kymmenisen vuotta sitten. Olin kirjoittanut joitain muistiinpanojakin siitä. Nimitin runoilijanääntä siinä kriittiseksi ja omilla aivoillaan ajattelevaksi.
En voi sanoa tuntevani Copeja englanniksi mutta minusta nämä suomennokset ovat oikein hyvin toimivia. Puhekielen käytöstä runojen suomennoksessa on tosiaan se etu, että se laventaa käytettävissä olevaa sanavarastoa. Osittain siksikin taitavat laulujen sanoittajat olla taipuvaisia käyttämään puhekielisiä sanamuotoja lauluissaan.
Tuo esimerkiksi poimimasi runo sisältää tosiaan jännällä tavalla kauniin ajatuksen.
Niin, puhekielisyys laajentaa mahdollisuuksia, joskin noissa muissa kirjoissa Copen rekisteri on kuitenkin vähän neutraalimpi.
Ja joo, parodisemman aineiston ohella löytyy myös tällaista sympaattista ja kaunistakin.
Lähetä kommentti