Joulukuun ja vuoden luetut

Johann Wolfgang von Goethe - Hermann ja Dorothea
Wendy Cope - Vakavia asioita
Gerhart Hauptmann - Soanan kerettiläinen
Ulrich Plenzdorf - Nuoren W:n uudet kärsimykset
Wilhelm Busch - Lassi Lampaanpää
Simon Armitage - Book of Matches
Ryunosuke Akutagawa - Rashomon and Seventeen Other Stories
Thom Gunn - The Man with Night Sweats
Kitty Barne - Joululomateatteri
Paul Klee - Veren kello
Shusaku Endo - Skandaali
Birds Through a Ceiling of Alabaster

Laitan joulukuun pakettiin nyt, koska huomenna saatan innostua suorittamaan vapaamuotoista lukumaratonia, jos sillä tulee jotain luettua loppuun niin lasketaan ensi vuoteen.
Luettuja kirjoja tuli aika nippu, toki vaikuttaen että aika monta runokirjaa tuli tässä kuussa luettua, ja osan niistä luki hyvinkin vauhdikkaasti. Lisäksi tuli osallistuttua kirjabloggaajien joulukalenteriin, pelailtua, laitettua Elämäkertahaastetta kasaan...

 

	mies	nainen	muu
englanti	71	64	1	136
suomi	42	35		77
japani	28	7		35
ranska	23	8	2	33
italia	25			25
saksa	23	1		24
ruotsi	16	6		22
venäjä	11	1		12
tsekki	10			10
norja	9			9
espanja	6		1	7
tanska	4			4
unkari	3		1	4
puola	2	2		4
islanti	1		2	3
viro	3			3
arabia	2		1	3
muu			3	3
serbo-kroatia	2			2
portugali	1	1		2
hollanti	1			1
kiina	1			1
slovakia	1			1
iiri			1	1
turkki	1			1
latina		1		1
slovenia			1	1
kreikka	1			1
albania	1			1
urdu	1			1
	289	126	13	428

---------------------

FB-sivun mietteitä bloggaus-ilmoitusten lisäksi:

"[The protagonists of the last three things you read or watched or played are the members of your zombie apocalypse team. Who is it? Are you OK?]
Edelliseen kirjaan [Plenzdorfin Nuori W] viitaten, siinä vaiheessa kun tämä haaste osui kohdalle, tiimiini kuuluivat Edgar Wibeau, Mikki Hiiri ja jompikumpi Tiina Konttilan ja Anne Muhosen sarjakuvan Sirkus Rinkeli lapsiprotagonisteista.
W on vaaraksi ehkä lähinnä itselleen mutta kaksi muuta tiimiläistä toivon mukaan tarkoittavat että ikäraja pysyy sen verran alhaisena että zombiapokalypsistakin selvitään."

"Heinäkuun lopulla ilmoitin että blogissani en enää pui suomalaista kirjallisuutta (paitsi sellaista jonka kirjoittajan kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta).
Tämän jälkeinen kulttuurikeskustelu ei ole antanut aihetta poistaa estoa, useimmiten päinvastoin.
Mutta Andrét Lemaire ja Bonduelle ovat suostutelleet lieventämään sitä, ja suostuttelu on ollut tarpeeksi tehokasta että tähän suostun, ja tästedes esto ei koske enää kirjailijoita joiden kuolemasta on kulunut vähintään 50 vuotta."


"Piipahdin tänään vilkaisemaan jonkin verran uutisissa näkynyttä uutta Nide-kirjakauppaan (Freda 35).
Näin asiaan perehtymättömälle vakuuttavan näköinen valikoima taidekirjoja maailmalta, ja ihan hyvänmallinen kokoelma myös suomenkielistä kauno- ja tietokirjaa. Allekirjoittaneelle ei kuitenkaan mitään erityisiä ylläreitä, teokset olivat tuttuja kirjamessukoluamisesta ja muualta, enkä huomannut myöskään mitään huippupienten kustantamojen julkaisuja, vaikka sellaisia keskipieniä näkyikin.

Kysyin josko aikovat taidekirjojen ohella importata ulkomailta myös kaunokirjallisuutta, ja kuulemma ensi vuoden puolella on tarkoitus niitäkin tulla.
https://www.facebook.com/nidekauppa/ "

------------------------

Vuoden lopussa voi taas harrastaa hieman yhteenvetoa että mitäs tulikaan vuoden aikana luettua. Ja näköjään monessa asiassa ollaan aika lailla samoilla linjoilla kuin edellisenäkin vuonna.
Postausten määrä näkyy jäävän paria vähäisemmäksi. Sen sijaan kun laskin kaunokirjallisuuden, niin runouden kuin proosan (mutten siis tietokirjoja tai sarjakuvia), luettuja kirjoja tuli yksi enemmän, eli yhteensä 109 nimikettä.

Haasteisiin osallistuin kuten alasivulta näkyy. Pojat lukemaan -haaste oli jo edelliseltä vuodelta, se oli kiinnostava ja paljon keskustelua herättävä, ja aiheesta on tullut puhuttua myöhemminkin, ja tullaan puhumaan jatkossakin (ainakin nyt kun päätin että tulevana vuonna tullaan lukemaan NTK-kirjoja ja muutakin lanu-kirjallisuutta).
Sateenkaarihaaste hoitui suurelta osin oman hyllyn kirjoilla (mutta tulivatpahan luettua ja blogattua), elämäkerta- ja Pohjoismaat-haasteet sen sijaan laittoivat liikkumaan vähän omien suosikkien laitamilla, kun on tuo Skandinavia jäänyt vähän vähälle huomiolle ja elämäkerratkaan eivät ole kuuluneet suosikkilajityyppeihini.
Ja ensi vuodelle näkyy olevan jo luvassa kaikenlaista hauskaa, ainakin muutamaan pitää osallistua (ja muutamaa muuta tulen kyllä seuraamaan kiinnostuneena vaikken itse aiokaan osallistua).

Lukukielinä pysyivät pääasiassa suomi ja englanti. Ranskankielistä kaunoa luin yhden kirjan verran (sarjakuvia enemmän), ensi vuonna yritetään vähän enemmän...ja kun nyt olen innostunut lukemaan myös ruotsiksi sarjiksia niin voisi yrittää lukea jotain kaunoakin toisella kotimaisella.

Alkukielien valikoimasta sen sijaan tuli hyvinkin kirjava.

Englanti pysyi suurimpana kielenä täsmälleen samalla lukemallla kuin viimekin vuonna, muodostaen 26 kirjalla noin yhden neljäsosan, mutta noita keskitasoisia kieliä tulikin sitten aika monta aika tasavahvaa (ja suomi putosi tähän joukkoon kiitos aiemmin mainitun linjauksen).
Japani pysyi kärkipäässä (ja tullee olemaan siellä ensi vuonnakin, tämä lukuhaaste on minulle mitä sopivin), mutta muuten tämän vuoden painopiste siirtyi romaanisista kielistä germaanisten suuntaan: ranskalaista ja italialaista tuli luettua vähemmän ja espanjankielinen kulttuuripiiri jäi kokonaan väliin, kun taas skandinaavikielet ruotsi, norja ja tanska olivat Pohjoismaa-haasteen ansioista nyt hyvin esillä ja saksalaiseenkin kirjallisuuteen innostuin tutustumaan enemmän. Ja noita yksittäiskieliä tuli sitten myös aika iso joukko.
Ihan hyvältä tuo jakauma minusta nytkin näyttää, ensi vuonna varmaan taas hieman eri painotuksia mutta kirjavuutta pyritään säilyttämään.

Laskeskelin myös kirjoittajien sukupuolet.

Hieman huolestunut olin että meneeköhän jakauma nyt vielä miesvoittoisammaksi koska olen huomannut että luen naiskirjailijoita lähinnä englannin- ja suomenkielisessä kirjallisuudessa ja muualta sitten lähinnä miehiä, mutta tuohan on melkein sama kuin viimekin vuonna.
Tosin mieleen tuli myös että huomattava osa arvostamistani englanninkielisistä naiskirjailijoista on sellaisia että heitä julkaistu suomeksi marginaalisen vähän tai ei ollenkaan; ovatko suomentajat misogynistisiä?

Vuoden parhaita on aina työlästä alkaa listaamaan koska miten vertailla ihan erilaisia teoksia, laitan mieluummin viimevuotiseen tapaan kultakin kuukaudelta mieleenjääneen teoksen.
Ellen Kushner - Thomas Riiminiekka
Michel Tournier - Kultapisara
Ryu Murakami - In the Miso Soup
Sándor Márai - Casanovan ainoa rakkaus
Jon Fosse - Plays One
Mika Waltari - Ihmiskunnan viholliset
Elizabeth Bowen - Eva Trout
Birgitta Trotzig - Liejukuninkaan tytär
Richard Brautigan - In Watermelon Sugar
Viktor Pelevin - Kauhukypärä
Saadat Hasan Manto - Kingdom's End
Johann Wolfgang von Goethe - Hermann ja Dorothea

Näin mennään uuteen vuoteen, toivottavasti hyviä kirjoja löytyy silloinkin (ja toivottavasti myös te arvoisat lukijat jaksatte näitä muistiinpanojani myös jatkossa).