Willa Cather - Lucy Gayheart

Willa Catherin Lucy Gayheart -kirjassa ei kannata liiaksi odotella onnellista loppua, se tulee ilmi jo kirjan alkulauseissa: "In Haverford on the Platte the townspeople still talk of Lucy Gayheart. They do not talk of her a great deal, to be sure; life goes on and we live in the present. But when they do mention her name it is with a gentle glow in the face or the voice, a confidental glance which says: "Yes, you, too, remember?""

Tarina on itsessään aika perinteinen lukuromanssi. Lucy, nuori, kaunis ja tunteikas nainen nebraskalaisesta pikkukaupungista lähtee opiskelemaan musiikkia Chicagoon. Kotona häntä kosiskelee pikkukaupunkiporvari Harry Gordon, suuressa maailmassa Lucy taas ihastuu keski-ikäiseen oopperabaritoni Clement Sebastianiin joka saattaa vastata Lucyn tunteisiin tai saattaa olla vastaamatta.
Aika perinteinen kuvio siis, ja Cather on ilmeisesti aiemminkin käsitellyt pikkukaupungin ja suuren maailman ristiriitaa ja Taidetta ja Elämää kertomuksella nuoresta naisesta joka lähtee opiskelemaan musiikkia Chicagoon, mutta silloin päätynyt eri suuntaan kuin tässä varsin vakavassa ja melankolisessa kirjassa. Lucy Gayheart on Catherin viimeisiä kirjoja (julkaistu 1935) ja vaikken niitä muita olekaan lukenut, niin ilmeisesti suunta on ollut vähän sama kuin Austenin Viisastelevassa sydämessä.

Kirjan rytmitys eroaa myös suoraviivaisesta romanssi-by-numbersista. Tapahtumat etenevät kronologisesti (vaikka kirjan alussa on tuo viittaus lopputulokseen, ja lopussa taas muistellaan tapahtumaa joka sijoittuu ennen muita kirjassa kuvattuja tapahtumia), ja ne jakaantuvat kolmeen osaan, joiden pituudet ovat noin 130, 70 ja 40 sivua. Näistä se ylläoleva ja takakannen tarjoama juoniselostus ei-niin-onnellisine loppuineen onkin mahdutettu kirjan ensimmäiseen osaan, ja seuraavassa osassa setvitään sitten jälkiseuraamuksia, ja viimeisessä osassa ääneen pääsee Harry Gordon kertomaan oman versionsa tapahtumista.
Tarina ja henkilöt eivät pääse yllättämään mutta Cather on onnistunut sävyttämään kokonaisuuden kiinnostavalla tavalla, luettavuuden kärsimättä. Pieni mutta taidokas kirja.

Vaikka Cather tunnetaankin ennen kaikkea Nebraskan kuvaajana, on hän mennyt syntymään Virginian osavaltiossa ja sen merkitsen So American -haasteen loppukiriin Depression Eran ohella.