Walter Dean Myers - 116. kadun jengi
Pär Lagerkvist - Ahasveruksen kuolema
Willa Cather - Lucy Gayheart
H.P. Lovecraft - Charles Dexter Wardin tapaus
Winifred Watson - Miss Pettigrew Lives for a Day
Axa Sorjanen - Puhu pukille
John Curran - Agatha Christien salaiset muistikirjat
Henri J.M. Nouwen - Pyhä ateria
Bill Willingham - Fables 16: Super Team
Don Rosa - Roope Ankan elämä ja teot
Emile Bravo - Seitsemän nälkäistä kääpiökarhua
Kesola & Piironen - Yö huutaa armoa
Gene Luen Yang - American Born Chinese
Hanna Koljonen - Sokerihullu
Ngakama & Hukkanen - Karkuteillä
Joulukuussa tuli taas luettua kaikenlaista, huomattavimpana tuo So Americanin loppurutistus. Watsonista ja Lagerkvistista on tarkoitus kirjoittaa ensi vuoden puolella ja noita hyviä sarjakuviakin on joista olisi voinut jotain kirjoittaa...
Aloin myös laskeskella tämän vuoden aikana luettuja kirjoja näidne kuukausipostausten perusteella. Jos jätän pois sarjakuvat ja runokirjat olen merkinnyt luetuksi vuoden aikana 114 kirjaa, joista 93 kaunokirjallisuutta ja 21 tietokirjallisuutta (todellisuudessa tuohon päälle tulee vielä joitain tietokirjoja joita olen lukenut osittain tai käyttänyt paljon hakuteoksena tms mutta joita en ole lukenut kannesta kanteen kirjana).
Kirjoittajien sukupuolijakauma vetää yhä miesten puolelle, luetusta fiktiosta 59 kirjassa kirjoittaja on mies ja 32 kirjassa nainen. Lisäksi yksi kirjaa joissa kaksi kirjoittajaa, nainen ja mies, ja yksi anonyymi jota vahvasti epäilen mieheksi (1500-luvun Espanjassa kirjoitettu veijariromaani Lazarillo de Tormes).Arvioitu 2:1-suhde miesten eduksi pätee yhä hyvin.
Luetut tietokirjat paiskaavat toki suhteen vahvasti miesten hyväksi, 78 miestä, 33 naista, kaksi nainen&mies -paria ja se yksi anonyymi.
Fiktiota olin lukenut vain suomeksi ja englanniksi,
14 suomenkielistä
45 käännöstä suomeksi
27 englanninkielistä
7 käännöstä englanniksi (japanista, italiasta, espanjasta ja ranskasta).
Alkukielten perusteella jakauma on seuraava:
| englanti | 49 |
| suomi | 14 |
| italia | 4 |
| ruotsi | 4 |
| japani | 4 |
| ranska | 4 |
| saksa | 4 |
| espanja | 2 |
| norja | 1 |
| hollanti | 1 |
| islanti | 1 |
| venäjä | 1 |
| tanska | 1 |
| unkari | 1 |
| viro | 1 |
| tsekki | 1 |
Vertailuna viime vuoteen fiktionimikkeiden määrä on pudonnut 108:sta, sukupuolijakauma ja lukukielet pysyneet aika samanlaisina mutta alkukielissä pudotus on kohdistunut eniten viime vuoden isoihin kieliin, englantiin, suomeen, ranskaan, italiaan ja venäjään. Ruotsi ja saksa taas ponnistivat hieman ylöspäin ja kuten sanottu, yhden kirjan kieliä tuli pari lisää.
6 kommenttia:
Mainittakoon muuten että koska en ole blogannut mistään Blogistanin Finlandiaan tai Kuopukseen sopivista kirjoista, en voi osallistua äänestykseen.
Hyviä ehdokkaita olisivat kuitenkin olleet Kati Närhen Mustasuon mysteeri, Lauri&Jaakko Ahosen Pikku Närhi, Pekka Mannisen Kumma historia, Reetta Laitisen Kirjailija ja madame ja Hanna Koljosen Sokerihullu.
Uutuuskirjat ja suomalaissuosikit keskittyvät vahvasti sarjakuviin, muuten vuoden parhaat lukukokemukset tulevat sitten muualta.
Josephine Teyn kirjoja luin tänä vuonna neljä ja pidin niistä kaikista.
Muuten pari klassikkoa todisti olevansa asemansa arvoisia (Dickensin Joululaulu, Puskinin Jevgeni Onegin, Eliotin Murha katedraalissa, Laxnessin Pitäjänkertomus...) ja mm. Nothombin Vaitelias naapuri ja Barnesin Flaubertin papukaija voidaan myös laskea vuoden valopilkkuihin.
Harvinaista, että joku lukee Lagerkvistia; odottelen postaustasi. Luin joskus kauan sitten häneltä useammankin kirjan, en tosin noita sinun lukemiasi.
Joo, luin pari kolme vuotta sitten Barabbaan ja Kääpiön ja sittemmin kerännyt varmaan koko suomennetun tuotannon hyllyyn. Suht helppoa koska on varsin epämuodikas kirjailija niin divareista on noita löytynyt halvalla.
Luen tuon neljän kirjan Ahasverus-pyhiinvaeltaja-jatkumon ja postaan sitten niistä yhdessä ja varmaan vähän niistä muistakin luetuista.
Samoissa lukemissa näköjään ollaan fiktion puolella. Itse en laske useimpia tietokirjoja mukaan, ellei ne liity genrekirjallisuuteen. Työkirjallisuus ei jotenkin tunnu luetuilta kirjoilta...
Genrekirjallisuudessa on kohtalaisen yleistä lukea mieskirjailijoiden teoksia enemmän. Olen yrittänyt omalla kohdalla tasoittaa suhdelukua.
Alkukielistä olet lukenut yllättävän monia, haasteesta on tosiaan hyötyä. Yritän itse ensi vuonna laajentaa omaa listaani.
Spefiä lukiessa joutuu varmasti valikoimaan rankastikin että saisi miesten ja naisten kirjat tasan. Ehkä jos lukee pääasiassa uudempaa fantasiaa niin se voi onnistua yrittämättä...
Tietokirjoissa töihin liittyvät ovat erityisesti niitä joita on lukenut osittain tai selaillut sieltä täältä. On niitä kyllä harrastelupuolellakin, mutta sitten on noita elämäkertoja, muistelmia, historiikkeja, esseitä ja muita joita on tullut luettua kuin oikeita kirjoja.
Ja Eurooppa-haaste tosiaan kannusti poimimaan noita eksoottisempia kieliä, jos olisin laskenut myös runot niin lista olisi kasvanut puolalla, slovakialla, turkilla ja iirillä...mutta sitten kun saisi myös tutustuttua paremmin joihinkin kielialueisiin enemmänkin kuin vain yhden tai kahden kirjan verran.
Hienoja listoja ja tilastoja! Sinun kirjalistoiltasi löytyy aina mielenkiintoisia harvinaisuuksia. Antoisaa kirjavuotta 2013!
Lähetä kommentti