18.11.15

Kirjallinen retki pohjoismaissa -kooste

(Lena Ackebo, min favorit)


Vielä olisi pari viikkoa aikaa lukea jotain Annamin järjestämään Kirjallinen retki pohjoismaissa -haasteeseen mutta tällä hetkellä kertyneessä lähiaikoina luettavien pinossa ei nyt juuri sopivia kirjoja ole tyrkyllä, joten laitan haasteen kokoon jo nyt.

Tässä haasteessa olikin sitten jo ihan yrittämistä, en mitenkään kauhean paljoa ole skandinaaveja lukenut, ruotsalaisia harvakseltaan, muita vielä vähemmän, koska puhutut skandinaavidekkarit eivät juuri kiinnosta ja muut ovat ehkä liian lähellä suomalaista kirjallisuutta ollen kuitenkin käännöksiä.
Lähdin kuitenkin varsin aktiivisesti etsimään luettavaa eri maista, keräten kirjaston nettisivujen muistilistalle pitkän listan potentiaalisesti kiinnostavia nimikkeitä ja niitä sitten poimien höystettynä muutamalla satunnaisnostolla (lukulistalla on vielä nimikkeitä joihin palattaneen joskus).

Ja tulihan niitä luettua, ja ennakkoluuloni oli osin perusteltu muttei lopulta kuitenkaan. Luin haasteeseen seuraavat kirjat:

Islanti:
Egill Yksikätinen: Muinaissaagoja Pohjolasta 
Gunnar Gunnarsson - Silmäpuoli vaeltaja
Snorri Sturluson - Norjan kuningassaagat, osa 1 
Norja:
Frode Grytten - Popmusiikkia
Gabriel Scott - Lähde eli kirje Markus kalastajasta 
Jon Fosse - The Girl on the Sofa 
Tarjei Vesaas - Lehtokurppa
Aksel Sandemose - Alice Atkinson ja hänen rakastajansa
Jon Fosse - Plays One
Tarjei Vesaas - Jäälinna 
Ruotsi:
C.J.L.Almqvist - Käy laatuun 
Wilfrid Stinissen - Rukoushuokauksia
Jonas Hassen Khemiri - Ajatussulttaani
Stig Dagerman - Äidin varjossa
Bruno K. Öijer - Hopeanmustaa
Pär Lagerkvist - Kuolleet, jotka etsivät jumalaa
August Strindberg - Hemsöläiset
J.L Runeberg - Vänrikki Stoolin tarinat
Esaias Tegnér - Fritjofin taru
Carl-Johan Vallgren - Herra Bachmannin esite
Viktor Rydberg - Singoalla
Birgitta Trotzig - Liejukuninkaan tytär
Adnan Mahmutović - How to Fare Well and Stay Fair
Tanska:
Johannes V Jensen - Kuningas murtuu
Gunnar Gunnarsson - Hyvä paimen

Ja heti alkuun törmättiin luokitteluongelmaan, skandinaavikirjailijat ovat liikkuvaista sorttia. Kaksi saagakirjaa päätin merkitä Islantiin siitä huolimatta että Norjan kuningassaagat käsittelevät Norjaa (ja kyllä niissä ruotsalaisia ja tanskalaisiakin riittää) ja Egill Yksikätinen -kirjankin tapahtumat leviävät reippaan laajalle maantieteelliselle alueelle.
Kolmas Islanti-merkintä ei myöskään ole ongelmaton, Gunnar Gunnarsson on islantilainen kirjailija joka kirjoitti Islannista...asuessaan Tanskassa ja tanskaksi. No, luin herralta kaksi kirjaa ja merkitsin toisen Tanskaan.
Tanskasta kotoisin oleva Aksel Sandemose taas kuuluu selkeästi Norjan kirjallisuuteen...
Ja ruotsalaiskirjailijoiden joukosta yksi on kotoisin Belgiasta ja toinen Bosniasta, kolmas Ruotsissa syntynyt pui mamujuuriaan ja neljäs kirjoittaa Ruotsista Berliinissä asuvin silmin. Ja historiallisena kuriositeettina vielä Runeberg (joka siis myös luetaan yleisesti ruotsalaisen kirjallisuuden kaanoniin, vahvemmin kuin myöhemmät suomenruotsalaiset).

Pohjoismaiden sisäisen kulttuurivuodon lisäksi kosmopoliittisuuttakin siis löytyy ihan kivast: tämä on epäilemättä asia jossa muilla pohjoismailla on Suomeen nähden etulyöntiasema.

Tanska jäi nyt vähän paitsioon, varsinkin kun Jenseninkin kirja jätti jälkeensä enemmän hämmennystä että en oikein tunne tarpeeksi Tanskaa tajutakseni kirjaa...
Ruotsin ja Norjan satsiin olen sen sijaan varsin tyytyväinen, kummastakin löytyi kirjoja monipuolisesti: Norjassa keskityttiin kuitenkin 1900-lukuun, Ruotsista tuli myös aimo annos vanhempaa kirjallisuutta, ja yleensä ottaen taisin keskittyä paljon teoksiin jotka omissa maissaan ovat jonkinlaisessa klassikkoasemassa vaikka eivät ehkä ole kansainvälisesti niin tunnettuja...

Toisaalta lopputulemana monet noista ovat niin omintakeisia teoksia että niitä on hieman vaikea suositella yleisesti kenelle tahansa: sopivasti virittynyt lukija ihastuu Fritjofin taruun tai Hyvään paimeneen tai Fossen näytelmiin, joku toinen ehkä inhoaisi niitä. Omiksi suosikeikseni mainitsisin ehkä Liejukuninkaan tyttären ja Jäälinnan mutta hyviä oli muitakin.

Mukava haaste, tuli laajennettua lukemisia ja jäi houkuttamaan jatkamaan maiden kirjallisuuksien parissa.

12 kommenttia:

Reeta / Les! Lue! kirjoitti...

Hieno lista!

Nää pohjoismaiset rajat sekoittuu edelleen. Esim. Kim Leine, joka voitti pari vuotta sittten Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon, on syntynyt Norjassa ja elänyt 15 vuotta Grönlannissa, mutta voitti palkinnon tanskalaisena kirjailijana. ;-)

hdcanis kirjoitti...

Vaikuttavaa reissausta. Mitenköhän tuollainen oikein vaikuttaa suhteeseen omaan kieleen...onkohan pohjoismaisissa kirjailijoissa hyviä esseistejä, tavallaan kiinnostaisi myös Norjassa bokmålin ja nynorskin suhde, miten se tuntuu kulttuurissa ja kirjailijuudessa kun näitä skandinaviska-kielenvaihtajia tuntuu olevan.

Juha Makkonen kirjoitti...

Ainakin Georg Henrik von Wrightillä on terävä kynä, josta on peräisin muutama esseekokoelma. Alkuteokset ruotsia tai englantia.

Peter Englundin esseekokoelmat (esim. Hiljaisuuden historia, Kirjeitä nollapisteestä, ja edelleen lukematon Menneisyyden maisema) ovat historialliseen makuun aivan erinomaisia.

Ahvenanmaalainen Johannes Salminen kirjoittaa herkullisia (eli historiaa käsitteleviä) esseitä ruotsiksi (suom. kokoelmia: Bagdadin ihme, Aleksandrian muisto, edelleen lukematon Erään petturin tarina).

Arvaanpa, että tarkoitit kaunokirjallisuutta kirjoittavia kirjailijoita. :-)

hdcanis kirjoitti...

Niinhän minä vähän tarkoitin, joskin kyllä nuo mainitutkin ovat kiinnostavia (ja Salmisesta olikin muutama kuukausi sitten kuoleman yhteydessä paljon juttua).

Margit kirjoitti...

Olet tapasi mukaan löytänyt valtavirrasta poikkeavaa luettavaa. Moni noista kiinnostaisi minuakin.

hdcanis kirjoitti...

Hyvä kun kiinnostavia löytyy, ja kiitos myös Jäälinna-vinkkauksesta.

Mai Laakso kirjoitti...

Minun lukemiseni jäi melkein dekkariosaston puolelle. Kirjakaupastakaan en löytänyt kuin yhden ruotsalaisen kirjan, joka ei ollut dekkari. Muita ei kuulema yleensä kysellä. Lastenkirjoista olisin voinut postailla ja laittaa haasteeseen, mutta kun niitä lukee työkseen, niin ei sitten enää jaksa postailla, seli seli... Viime vuoden saldo pohjoismaisista oli hieman erilainen kun luin nobelisteja.
Olen samaa mieltä sinun kanssasi, että olisin viihtynyt tämän haasteen parissa pitempäänkin.

hdcanis kirjoitti...

Kävinkin katselemassa sinun listaustasi ja joitain sen kirjoja...
Jotenkin tosi masentavaa jos ruotsalaisesta(! siis läheisestä naapurimaastamme!) kirjallisuudesta ei löydy kaupassa muuta kuin dekkareita...joskin muutama noista minun lukemistani ovat tosiaan 1800-luvun klassikoita joita haettiin kirjaston kirjavaraston kätköistä. Ja vähän uudemmista Vallgrenkin on nykyään tunnetumpi dekkareistaan...tähänkö siellä ollaan oikeasti menty, mamut kirjoittavat mamuudesta ja muut ratkovat rikoksia.

Muista maista sietäisi toivoa että joku kääntäisi Fossea (ja että minä lukisin sen kehutun Ujouden ja arvokkuuden).

Mai Laakso kirjoitti...

Onhan siellä kirjakaupassa ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota en edes vilkaise, kun en lue Ruotsin kielellä... mutta suomennoksia ei ollut ruotsalaisista kirjoista. Kirjastosta en hakenut, kun tuo nettivaraaminen on niin helppoa, jos tietää valmiiksi minkä haluaa lukea.

hdcanis kirjoitti...

Suomennoksia ajattelinkin (joskin joku vuosi sitten muistan Ruotsissa käydyn äänekästä keskustelua kirjallisuuden tilasta, mm. juuri dekkarivetoisuudesta). Noista minun lukemistani suuri osa suomennoksista on peräisin 20-60-luvuilta jolloin pohjoismaista näköjään käännettiin varsin runsaasti kirjoja, sekä aikalaisia että klassikoita, mutta sittemmin on käynyt nihkeämmäksi tämä käännöskirjallisuuden määrä...

Ulla kirjoitti...

Huomasin, että luin kesällä Liejukuninkaan tyttären, mutta en ole kirjoittanut blogitekstiä. Ehkäpä ehtisin. Luin lähinnä uudempaa, mutta hyvääkin esim. Hoeg, Torgny Lindgren, Leine ja Petterson. Minua harmitti haasteessa, että luin ennen sitä Kristín Steinsdóttir Omaa tietä. Kirja on erinomainen, jos tähdittäisin, antaisin 5 tähteä. Toisaalta selvitin Islannin dekkarilla ja luin Ruotsiin Gard Sveenin dekkarin. Kumpikin noista on muuta kuin ajanvietettä tai siis enemmän kuin tavallinen dekkari. Olen ihastunut myös Kristina Ohlssonin dekkareihin, mutta myös siihen muuhun hänen kirjoissaan eli Fredrika Bergmanin hahmoon. Sain mahtumaan haasteeseen myös kolme Mankellia, joista mikään ei ole dekkari. Kolme mahtavaa kirjaa. Pidin tuosta haasteesta paljon. Olisin toivonut ehtiväni lukea jotain vanhempaakin.

hdcanis kirjoitti...

Vielä ehtisit Trotzigista kirjoittaa :)

Minä en näitä ennen ole kovin paljoa skandinaaveja lukenut, eli siinä mielessä valinnanvaraa oli...Maria Gripe olisi pitänyt jonnekin sujauttaa, olen luetuista kirjoistaan pitänyt mutta vielä on myös lukemattomia.