Aika turhauttava kirja tämä John Edgar Widemanin novellikokoelma, joka teki kyllä mieli pariin kertaan jättää kesken: kirjan kymmenen novellia olivat suurelta osin vaikeasti läpäistävää tajunnanvirtaa josta oli usein vaikea sanoa mitä siinä oikein yritettiin sanoa tai miten asiat liittyivät toisiinsa...
Turhauttavaksi kirjan teki se, että välähdyksinä novelleista paljastui että Wideman osaa kyllä kirjoittaa ja että sisällöltäänkin olisivat olleet kiinnostavia: olisin luultavasti pitänyt näistä jos tyyli ei olisi ollut niin edellä tarkoitusta.
Signs-novellista jossa yliopisto-opiskelija joutuu anonyymien kirjeiden ja rasististen töhryjen kohteeksi pidin, ja muutamassa muussa oli siellä täällä hyviä kappaleita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti