Pekka Piirron näköjään viimeiseksi jääneen kokoelman nimi on tutunomainen, ja pari muutakin laulua vilahtaa sitaatteina...
Sanat virtaavat sivujen halki poukkoilevina riveinä, ilman välimerkkejä ja toistoa on paljon. Kun kirjallinen tyyli on vielä puheenomaista ja hallitsevana teemana on ikääntyminen, niin lopputulos kuulostaa kyllä vanhan miehen mutinoilta joissa ei ole varsinaista alkua tai loppua, samoihin asioihin palataan ja toisaalta ajatus harhailee asiasta toiseen. Ei tässä kyllä liian vakavasti itseensä suhtauduta ja ehkä ei tarvitsekaan, vaikkei mitään turhanaikaista vitsailua harjoitetakaan.
vanhat miehet yleensä istuu kapakassa
yksikseen kuin eri pallilla
vähän tuijottava katse
ei ole tarvetta mennä uhoamaan enää kertomaan
mitä eilen tein mitä teen huomenna miten vaimosi voi
kuka persialaissodat voitti sitten
meni muuan nuori mies ja laittoi melutoosan soimaan
äänin kauhein ne siitä äkkiä lähtivät
palleiltaan vanhat miehet
2 kommenttia:
Mainio runo mielenrauhasta ja siitä että sen ehkä voi saavuttaa!
Sitä odotellessa. *vääntää melutoosan päälle*
Lähetä kommentti