Tähän suht tiiviiseen niteeseen oli pakattu kaksi Violette Leducin pienoisromaania, Therese ja Isabelle (suom. Outi Nyytäjä) ja Nainen ja pikku kettu (suom. Daniel Katz).
Ensimmäinen puolisko oli ilmeisesti alun perin osa omaelämäkerrallista Ravages-romaania mutta kustantaja sensuroi sen pois, niinpä se myöhemmin julkaistiin itsenäisenä teoksena. Kirja kertoo kahden koulutytön rakkaudesta eikä juuri muusta: tässä oli 80 sivua intohimoista lemmenpaloa ja seksiä eikä sitten oikein mitään muuta.
Toisessa (ei-elämäkerrallisessa) puoliskossa taas vanha nainen jolla on huonosti rahaa edes ruokaan hapuilee myös epämääräisesti ihmiskontakteja yksinäiseen elämäänsä.
Näissä on annos uutta romaania, kielifiilistelijöille paisuttelevan intohimoinen ja päällevyöryvä kieli voi varmaan toimia paremmin ja tunnetiloja kyllä välittyi, mutta paikka paikoin näissä tuntui olevan enemmän kirjoitusharjoitusta kuin romaania...
En minä jaksanut oikein innostua näistä, sisältö jäi lopulta vähäiseksi ja tyyli oli kovin raskas. Lyyrisestä paisuttelevasta kielestä pitävät voivat sen sijaan varmastikin tykästyä.
2 kommenttia:
Jos ei muuta merkittävää löydy, niin kirjan painoasu on hieno, samoin Alfons Ederin kansikuva.
Joo, esineenä tämä on hyvin miellyttävä.
Lähetä kommentti