26.2.15

Jonas Hassen Khemiri - Ajatussulttaani


Halim on ysiluokkalainen tukholmalainen vihainen arabiteini joka alkaa kirjoittaa muistikirjaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Isä pyörittää pikkukauppaa, katsoo televisiosta visailuohjelmia eikä lue enää kuin Omar Khaijamia, ei edes Koraania, äiti on kuollut, Nourdine on työtön vaikka on oikeasti tosi hyvä näyttelijä mutta eivät svedut ymmärrä hyvän päälle, vanha rouva Dalanda kertoo integraatiosuunnitelmasta jossa mutisten omat kulttuurit pikkuhiljaa hävitetään...

Perinteinen kasvukertomus joka rakenteeltaan toi mieleen mm. Aleksi Delikourasin Nörtit (ja samaan tapaan kirjailija sujauttaa itsensä vähäiseksi sivuhenkilöksi kirjaan), lisävärinä tietysti maahanmuuttajuus ja siihen liittyvä identiteetin etsintä: vaikka Halim onkin Ruotsissa syntynyt, identiteettiä etsitään ennemmin arabikulttuurista (teinille ominaisella ehdottomuudella).

Aihe oli kiinnostava ja kirjankin luin sujuvasti mutta, no, olihan tämä loppujen lopuksi aika kiltti kirja jossa lopulta ollaan tillsammans i folkhemmet (vaikka toisaalta myös omien juurien laajempi ymmärrys oli keskeisesti mukana), olisin ollut kiinnostunut räväkämmästäkin ja kyseenalaistavammasta tekstistä, eri asia sitten olisiko moinen mahtanut löytää kustantajaa tai lukijoita...

Suomennoksen (Outi Menna) on lukenut myös Mari A. joka valottaa enemmän myös Khemirin muuta aktiivista yhteiskunnallista puhetta.

3 kommenttia:

Elina / Luettua elämää kirjoitti...

Luin tämän muutama vuosi sitten ja kirja ansaitsisi kyllä lukijoita. Nuoruus ja oman identiteetin etsintä oli kuvattu aidosti. Tuli mieleen myös Esikaupunkien buddha, mutta kirjailijan nimeä en muista...

Leena/Donna mobile kirjoitti...

Minusta tämä oli mukava lukukokemus ja yksi esimerkki sellaisesta perheestä, joka ei sovi kaikkiin kliseisiin mihin maahanmuuttajat helposti niputetaan eli siis myös avartavaa. Omituinen käännös nimestä, alkuperäinen Ett Öga Rött. Ehkä se esiintyi jossain tekstissä, tuo Ajatussulttaani.

hdcanis kirjoitti...

Joo, olihan tämä siis varsin hyvä ja aiheensa puolesta sellainen jota pitää suositella, mutta toisaalta jäin toivomaan että tämä olisi ollut vielä enemmän (ja tämä on tietysti epäreilua yksittäistä kirjailijaa tai kirjaa kohtaan).

Halim viittaa itseensä useampaan kertaan ajatussulttaanina, kolmannen tyypin mutiksena, radikaalifilosofitaistelijana.

Tuo alkukielinen nimi on minusta oudompi, en oikein keksi mihin se viittaa...