Luin tuossa vähän matkaa yhtä runokirjaakin mutten siihen taas mitään
otetta saanut niin puhutaas taas peleistä, Dear Estherin jälkeen on
tullut pelattua muutakin.
Home
oli myös halpa indiepeli (tekijänä Benjamin Rivers) joka on tarttunut
potentiaalisesti kiinnostavana kerrontavetoisena pelinä kirjastooni
Steamissa. Mysteerit ja kauhuun päin vivahtava tunnelma on tässäkin
pelissä keskiössä (ja taitavat tarinavetoisissa peleissä olla muutenkin
suosiossa, tältä osastolta lienee jatkossakin luvassa merkintöjä) vaikka
toteutus onkin erilainen: hahmoperspektiivin ja kolmiulotteisen
maailman sijasta harrastetaan 80-luku-henkistä pikseligrafiikkaa jossa
sprite-hahmo liikkuu kaksiulotteisessa maisemassa.
Tarina alkaa
varsin perinteisesti, mies herää huoneessa jota ei tunnista eikä tiedä
miten sinne on päätynyt ja muistissa tuntuu olevan aikamoista
epävarmuutta...ja viereisessä huoneessa makaa verinen ruumis. Tästä
sitten lähdetään selvittelemään että missä oikein ollaan ja mitä on
tapahtunut ja samalla pyritään kotia kohti, koska näyttää siltä että on
syytä olla huolissaan myös vaimon puolesta...
En ole
niin aktiivinen pelaaja että tietoinen retroilu saisi aikaan nostalgian
aaltoa, joten pelin tyylilliset yhteydet 80-luvun seikkailuihin eivät
niin säväyttäneet ja tarinassa joissain kohdissa esiintyneet
puzzle-puuhastelut lisäsivät ehkä pelimäisyyttä mutta samalla myös
olivat tarinan kannalta vähän hölmöjä, Home ei uskalla olla puhtaasti
tarinankerrontaa eikä puhtaast peliä eikä myöskään löydä toimivaa
tasapainoa näiden välillä. Tarina eteni aika perinteisesti, mutta
kiinnostavia juttuja löytyi pelin loppupuolella, koska loppu oli jätetty
avoimeksi, pelaaja saa itse arvioida mitä on mahdollisesti tapahtunut
ja tämä osuus oli toteutettu tyydyttävästi (lopun avoimuus on toki myös
häirinnyt joitain ja voi ehkä herättää lisätarkennuksia kysymykseen
"mikä on peli").
Aika lailla siihen avoimen lopun koukkuun tämä
perustuu, ja toivottavasti tämän ympärille kehitetään jatkossa jotain
toimivampaakin koska tämä jäi nyt vähän "meh"-osastoon.
Muita näkemyksiä (ja kuvia yms) vaikkapa Rock, Paper, Shotgunissa.
Ja silloin kun näitä tulee vastaan niin tarkoitus olisi kirjoitella tänne jatkossakin tietokonepeleistä joissa tarina tai kerronta on keskeisessä tai kiinnostavassa osassa (eli vaikka olenkin Civilization-koukussa niin sen paikka ei ole kirjablogissa...)
2 kommenttia:
Kommenttini ei liity tähän postaukseesi, mutta kääk! Kunnarin lukudiplomilistoja on ilmeisesti muutettu! Olen lukenut kolme listoilta poimimaani kirjaa, joita ei niiltä enää löydykään (en varmasti ole aiemmin kirjoja listoille keksinyt). Ihmettelen, miksi listat on muutettu kesken lukuvuoden...
Peliaiheeseen sen verran, että mähän en enää voi pelata, koska koukahdin jossain vaiheessa vähän liian pahasti Civilizationiin. :)
Hämmentävää. Katsoitko vapaalla haulla että löytyvätkö miltään kirjatarjottimilta, jos ne on siirretty eri tarjottimille?
Omat valintani vilkuilin läpi, olivat kaikki tallella.
Civ-sarja on pelottava, onneksi on myös niitä kohtuullisempia pelejä...nämä kaksi blogissa ollutta ovat molemmat ehkä puolentoista tunnin läpipelauksia, eli samaa koukutusefektiä ei muodosteta :)
Lähetä kommentti