4.9.16

Liebster Awards -tunnustus ja vähän matkailua


Blogiin tuli There's no such thing as too many books -Minnalta Liebster-palkinto, kiitos kovasti!

Haastehan menee näin:

Haasteen säännöt
  1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi.
  2. Laita palkinto esille blogiisi.
  3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen.
  4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa.
  5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat.
  6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen.
  7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.
Samalla harrastetaan vähän lifestyle-bloggausta, tosin myös blogin luonteen mukaisesti: kävin lyhyellä visiitillä Ruotsissa, Lundissa, ja siellä harrastin jonkin verran myös flaneerausta: siinä missä Helsingissä alkaa syksy jo selvästi painaa päälle, on Lund juuri sen verran etelämpänä että vielä oli kesää jäljellä.

Mutta asiaan, eli Minnan kysymyksiin.

1. Lempikirjagenresi ja miksi? Entä mitä kirjallisuussuuntausta välttelet?
Laajemmista genreistä ei kovin helposti löydy mitään kumpaankaan, luen "literary fiction"ia (mikä se sitten onkaan suomeksi), dekkareita, scifiä, fantasiaa jne. mutta en mitään noista ihan vaan genreen kuulumisen perusteella. Joitain pienempiä, tarkemmin rajattuja genrejä tai lajityyppejä kuitenkin saattaa tulla. Olen blogissani hehkuttanut esim. sitä lajia jota itse kutsun "eksistentialistiseksi hömpäksi" (mm. Barbara Pym, Elizabeth Bowen, Elizabeth Taylor), joka painottuu henkilösuhteisiin niin yksilöiden kuin yksilön ja yhteiskunnan välillä ja joka harkitusti kyllä tarkastelee aihettaan, ihmiselämää, mutta ei suhtaudu kuitenkaan itseensä liian ryppyotsaiseksi (lajityypin suosima kirjallinen tyyli, jota voisi useimmiten luonnehtia elegantiksi, on tietysti myös nautinnollista). 

Välttelypuolella...on genrejä joita en voi sanoa lukeneeni lainkana tai juuri lainkaan mutta tiedä sitten kuinka usein voidaan puhua varsinaisesta välttelystä. Olen kuitenkin maininnut joskus ennakkoluuloisuuteni skandinaavidekkareita kohtaan, toisen käden havainnot ovat antaneet siitä varsin tympeän mielikuvan.

Lundin tuomiokirkko (jonka ulkonäkymä löytyy Peegee Hydatoon -blogista). 
Tällä kertaa osuin paikalle kun kryptakin oli auki, sieltä tuo alempi kuva. 

2. Mitä syksyn uutuusteoksia odotat eniten?

Jotain potentiaalisesti kiinnostavia tietokirjoja bongailin julkaisuluetteloista, mutta varsinaisesti odottelen tulevia kirjamessuja että näen mitä kivaa erityisesti pienkustantajilla on tällä kertaa esittää.
Ilahduin kuitenkin uutisesta, että Yoko Ogawan The Housekeeper and the Professor ilmestyy suomeksi: itse olen sen jo lukenut mutta kiinnostaa kyllä nähdä mitä muut ajattelevat siitä (ja jos se pärjää hyvin niin ties vaikka muutakin Ogawaa saataisiin suomeksi, ja ehkä myös lisää muita uusia japanilaisia). 

Kas, Lundissakin on Emmauksen kirppis 
(itse asiassa jakautunut kahteen tilaan kadun molemmilla puolilla).

3. Mitä ei kirja-aiheisia blogeja seuraat säännöllisesti?

Muutamaa blogia joissa puhutaan jonkin verran kirjoista mutta myös aika paljon muusta (kuten yllämainittu Peegee Hydatoon tai Deadline torstaina). ja parin tutun blogeja, Pääradan varrelta on myös tuolla sivupalkin seurantalistalla ja muiden uudet postaukset näen Facebookissa.

Mutta aika vähän loppujen lopuksi, joitain olen lueskellut erittäin epäsäännöllisesti mutta yleensä kun näkee jossain listoja tämän hetken suosituimmista blogeista niin eivät ne ole minulle lainkaan tuttuja... 

Riimukiviä oli myös muutama. 
En osaa lukea.

4. Mitä lehtiä luet?

Tällä hetkellä en tilaa mitään lehteä, seurakunnan ja S-ryhmän lehdet tulevat kotiin jäsenetuina ja hiippakunnan Fideksen luen netissä sähköisenä. 
Kirjastossa luen yleensä joka numeron Pelit-lehteä, Urheilulehteä ja Kritiikin uutisia ja muita sitten epäsäännöllisesti kun sopivasti eteen osuu tarpeeksi kiinnostavan oloinen numero. 

Esaias Tegnér asui täällä.

5. Kuunteletko äänikirjoja ja jos kuuntelet, millaisissa tilanteissa?

En kuuntele. Silloin kun joku levy pyörii niin se on musiikkia, äänikirjoille ei ole löytynyt oikein mitään mielekästä tilannetta kuunnella. Enkä ole ihan varma kuinka hyvin ne minulle sopisivatkaan, koska kun kuuntelen musiikkia niin en yleensä kuuntele sanoituksia jos en oikein yritä, joten kirjoissakin saattais käydä niin että kuuntelen vain äänensävyjä ja ulosantia ja varsinainen sisältö menisi ohi...

Paikallisten dominikaaniveljien kappeli. 
On siellä varsinainen kirkkokin mutta sinne ei tällä kertaa tullut asiaa.

6. Onko sinulla muita kulttuuriharrastuksia kirjojen lisäksi, kuten elokuvissa käynti tai konsertit? Suosituksia?

Hmm. Kuuntelen paljon musiikkia, ja katselen myös suht paljon elokuvia, mutta molempia harrastan kotona, en ole koskaan ollut innokas leffateattereissa kävijä ja konserteissakin tulee käytyä varsin harvoin (joskus aiemmin tuli niitä harrastettua enemmän, silloin tapana oli käydä muutamalla pikkuklubilla kuuntelemassa esiintyjiä joista ei ollut välttämättä ikinä kuullutkaan aiemmin, jos vain vaikutti jotenkin kiinnostavalta ja lippu oli viisi euroa tai alle...se on ihan mainio tapa harrastaa).

Mitäs viime aikoina nähtyä sitten suosittelisin. Elokuvista suurin viimeaikainen yllätys oli JCVD: Jean-Claude van Damme ei normaalisti ole mikään elokuvataiteen merkkiteosten sankari mutta tässä leffassa, jossa esittää itseään osumassa vahingossa paikalle belgialaisen pikkukaupungin postiryöstöön onkin loistava ja leffa itsessään yhtä aikaa koskettava, hauska ja hillittömän metatietoinen. 
Katsoin myös pari Ettore Scolan leffaa, La nuit de Varennes oli parempi vaikka Passione d'amorekin on ihan mainio (mutta eivät ne tietenkään Le balin nerokkuuden vertaisia ole, harva asia on).

Musiikkipuolella olen viime aikoina kuunnellut lähinnä omaa hyllyä läpi, vanhoja tuttuja joista osa tietysti parempia ja osa vähän heikompia, mutta sen tarkempia suuntaviivoja ei oikein osaa nostaa esiin. 

Kaupunginkirjasto

7. Minkä suositun kirjailijan teoksia et halua lukea?

Hmm. Myyntitilastoista varmana löytyy muutamakin, en ole esim. kokenut mitään halua tutustua vaikkapa Ilkka Remeksen tuotantoon. Myös sillä perusteella mitä olen kuullut, ei Karl Ove Knausgårdkaan vaikuta olevan lainkaan minun makuuni sopiva kirjailija vaikka kuinka keräisi blogikehuja...

Kirjaston esiinnostohyllyjä. Mikä on in nyt.

8. Millaista musiikkia kuuntelet lukiessasi, vai luetko ennemmin hiljaisuudessa?

Yleensä on musiikkia soimassa, aika lailla mitä sattuu eli minulla ei ole mitään erityistä lukumusiikkia eikä sen sinänsä tarvitse tyylillisesti sopia luettavaan kirjaankaan. Olen tosin huomannut että enemmän tarkkaavaisuutta vaativien kirjojen kanssa ei yleensä voi kuunnella musiikkia jossa laulu on miksattu kovin selvästi esiin (kuten yllä mainitsin, en yleensä kuuntele laulujen sanoja, lähinnä vain silloin kun laulu on nostettu tosi selväksi). 

Kirjaston suomenkielinen valikoima

9. Bloggaatko kaikista lukemistasi kirjoista ja jos et, miksi?

Bloggaan melkein kaikesta kaunokirjallisuudesta. Tietokirjoista varsin harvoin (osittain myös siksi että huomattavaa osaa tietokirjoista en lue varsinaisesti kannesta kanteen vaan sieltä täältä kiinnostuksen mukaan), samoin sarjakuvat jäävät yleensä bloggaamatta.
Kaunokirjoissa en bloggaa kesken jätetyistä (niitä tulee joskus, ei kovin usein) ja pari kertaa olen jättänyt kirjoittamatta jos kyseinen kirja ei ole jättänyt oikein mitään mielikuvaa tai sanottavaa, positiivista tai negatiivista (tällaisia runokirjoja on pari tullut, proosassa ei moista edes kestäisi).

Kasvitieteellinen puutarha.
Wollemia nobilis

10. Paras kesämuistosi tältä vuodelta?

Hmm, järisyttävämmät tapahtumat olivat vähissä (tai eivät niin positiivisia). 
Köyliön vaelluksella kesäkuussa oli taas kerran kivaa, sanotaan sitten se.  

Kasvitieteellinen puutarha.
Kaktusdahlia

11. Mikä kirja sinulla on juuri nyt kesken ja mitkä ovat vaikutelmasi siitä tällä hetkellä?

Parikin kirjaa joista varmaan kuullaan lähipäivinä enemmän. Toinen on kokoelma Euripideen näytelmiä joiden kiinnostavuus on vaihdellut hyvästä "no, lukihan tuon"- tasolle, vielä on yksi lukematta. Ja tuolla Lundissa matkakirjana mukana ollut Walter Millerin scifiklassikko Viimeinen kiitoshymni, josta luin ensimmäisen kolmanneksen...ja se oli aika erikoinen (minua se huvitti, ymmärrän että moni saattaisi pitää sitä tosi tylsänä...)

Kasvitieteellinen puutarha.
Kalkkikivimaasto

Jätän nyt taas tylsästi haastamatta ketään muita.  

7 kommenttia:

Margit kirjoitti...

Mainostamaasi "eksistentiaaliseen hömppään" pitäisi tutustua. Postauksesi aiheesta ovat herättäneet kiinnostuksen.

Hienoja kuvia Lundista! Monessa ruotsalaisessa kaupungissa on tullut käytyä, mutta ei Lundissa.

Katri kirjoitti...

Ogawan kirja päätyi omalle lukulistalleni ja varasin sen jo kirjastostakin. Toivottavasti se on niin hyvä kuin miltä vaikuttaa :)

Ja haa, minä olen jotenkin aina ajatellut, että Knausgård voisi sopia sinun kirjamakuusi. En tiedä miksi. :D

hdcanis kirjoitti...

Margit, minä taas tunnen Ruotsista lähinnä vain Tukholman seudun ja Lundin (jossa olin käynyt aiemminkin, siellä asuu tuttuja), Visbyssä olen käynyt kerran joskus ikuisuus sitten.
Mutta Lund on symppis pikkukaupunki, hyvää jatkoa keski-Euroopan vastaaville, yliopistokaupunki tiiviillä keskustalla jossa ei kuitenkaan juuri kerrostaloja ole.

Katri, toivottavasti Ogawa menee hyvin :)
Knausgårdista on mielikuva Proust-maisena loputtomasti muistojaan märehtivästä napaantuijottelijasta, mikä ei ole minun juttuni...

Minna Siikilä-Laitila kirjoitti...

Kiitokset perinpohjaisesta haastevastauksestasi! =) Huomaan, että kulttuurimakusi on sangen erilainen kuin minulla, suurin osa tässä mainitsemistasi nimistä jäi nimittäin minulle vieraiksi. Pitänee ottaa Google käyttöön.

Tuossa olemme kuitenkin samalla viivalla, että Ilkka Remekset ovat jääneet lukematta. Tosin Omertan liitto annettiin minulle juuri lainaksi, se on kuulemma "pakko lukea". Katsotaan..

hdcanis kirjoitti...

Kiitos kysymyksistä :) Ettore Scolaa (italialainen mutta tehnyt leffoja kanssa Ranskassa) aloin fanittaa juuri nähtyäni sen Le bal -leffan, suomeksi taisi olla nimeltään Tanssit. Kuvaa pariisilaista tanssisalonkia noin 80 vuoden ajalta, ulkonäkö, tanssit ja musiikki vaihtuvat (ja heijastelevat Ranskan historiaa läpi vuosisadan) mutta aina ihmiset tulevat tanssimaan. Leffassa ei ole lainkaan dialogia mutta kommunikaatiota sitäkin enemmän...huikea filmi.

En täysin sulje pois mahdollisuutta ettenkö joskus lukisi jotain Remeksen kirjaa mutta se taitaisi vaatia päätymistä esim. jonnekin kesämökille jossa ei ole oikein mitään muuta luettavaa.

Jorma Jormito kirjoitti...

Oli mukava lukea sinulta joskus tällaista omaan persoonaan liittyvää tekstiä. Lundin kuvat toivat myös kesän mieleen (kiitos linkityksestä!). Harrastamasi kirjallsuuden kirjo on sinulla laajempi kuin minulla, ja olen saanut blogistasi monta hyvää lukuvihjettä ja ajatusta haudottavaksi. Tämä esittelemäsi Millerin kirja tuntuu hyvin mielenkiintoiselta.

Tuo Varennes on jäänyt mieleen Stefan Zweigin "Marie Antoinettesta": kuinka vieraantunut Ranskan hovi oli tavallisesta kansasta Ludvig XVI:n aikana. Pakomatkalle lähdettiin loistovaunuilla paasien ja palvelustyttöjen saattelemana.

hdcanis kirjoitti...

Miller teki vaikutuksen, hyvä jos levitin kiinnostusta...

Ranskan hovin vieraantuneisuus tuli kyllä hyvin esiin tuossa Scolan leffassa jossa noita eri yhteiskuntakerrostumia näkyi vaikka suurelta osin aristokratian piirissä liikkuikin.
Mutta siinä oli myös kiinnostavia ajatuksia monarkiasta ja että ehkä yritys liikkua puoli-incognito oli virhe, Varennesissa lopulta kansa kääntyi vastaan koska kuningas ei näyttäytynytkään verhoutuneena kultaan ja purppuraan vaan "paljastui" tavalliseksi ihmiseksi.
Muistelen myös Zweigin Fouche-kirjassa käsitellyn kuninkaansurman ongelmaa tavalla joka näin tasavallassa kasvaneena kuulosti kovin merkilliseltä...