Tällainen löytyi Pasilan varastoista, norjalaisen runoilijan ilmeisesti tärkein proosateos jonka Ada Norna oli kääntänyt suomeksi 20-luvulla.
Markus on varsin vaatimaton kalastaja norjalaisessa kylässä, kalastelee, haaveilee puutarhasta, miettii hieman kaikenlaisia ja elelee kotoisasti vaikka ei olekaan niin rikas ja arvonsa tietävä kuin vaikka Kristen tai Truls. Tämä oli siis vähän kuin Antti Hyryn kirjat, vaikkei yhtä jännä.
Yhdeltä kantilta tässä tapahtumat tuntuivat vain seuraavan toisiaan ja loputtomasti jaariteltiin ei-mistään ja toisaalta Scott tuntui haluavan sanoa jotain suurta ja yleispätevää maailmasta ja ihmisistä ja ties mistä. Vilkuilin hieman kommentteja Librarythingissa ja ilmeisesti tämä on sitten joillekin vähän samanlainen kirja kuin Pikku Prinssi tai Lokki Joonatan tai Alkemisti, kovasti merkityksellinen ja syvällinen mutta jos ei satu osumaan oikeaan henkilöön tai milelentilaan niin lopputulos jää vähän pliisuksi.
Epäselväksi jäi myös että millä perusteella tämä on "kirje", vaikka kertoja toki puhutteli lukijaa muutamaan otteeseen...
Mutta kyllä tämän ihan huvikseen luki, leppoisat ja vähän vanhanaikaiset jaarittelevat lauseet liplattivat kuin veden laineet ja nytpä tiedän taas enemmän makrilleista ja huulikaloista ja valkoturskista ja hummereista ja ankeriaista...
Og koljen er kjendt for sin svarte flek
og for hun er god at skrabe
men bedst som hun er der, saa er hun væk,
og saa kan en sidde og gabe.
Det sam' er tilfælde med pigen paa jord,
kun at hun har flekken for inden
en mand er en mand og et ord er et ord,
men pigen omskifter som vinden.
(on tämä kirja siis ihan suomeksi, mutta oli mukaan jätetty myös pitkä kalastajalaulu alkukielellä...)
Tämä on toinen norjalaiskirja Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteeseen.
6 kommenttia:
Voit laittaa kala-aiheisen lukuhaasteen, kun noin hyvä saalis tuli jo tällä kerättyä :)
Hmm, mielenkiintoinen haasteidea :)
Tuo kirjan kääntäjän, Ada Nornan nimi hyppäsi silmään. Hän oli Uuden Suomen Berliinin kirjeenvaihtajana aina Kolmannen valtakunnan luhistumiseen saakka ja lienee ollut kovasti Aatuun kallellaan. On kirjoittanut myös kirjan Berliinin viimeisistä päivistä. Pakeni sitten Milanoon ja toimi sieltä käsin suomalaisten lehtien avustajana. Mielenkiintoinen seikkailijatar.
Pöllökin kirja saataa sisältää kaikenlaista opittavaa, vaikkapa nyt nämä turskat.
Kävin pikaisesti googlaamassa kääntäjän ja huomasin myös että oli Berliinin kirjeenvaihtaja jännittävinä aikoina, mutten sen tarkemmin perehtynyt vaiheisiin.
Ja ilmeisesti myös Scott oli kovin myötämielinen Hitlerin suuntaan ainakin siihen saakka kunnes Norja miehitettiin, sen jälkeen oli ainakin hiljaa asiasta :)
Oho, en ole ikinä kuullutkaan tästä kirjailijasta! :-D Miten sä löysit tän Scottin? Täytyypä pistää korvan taakse!
Tämä tuli Librarythingista näppärästi hakuasetuksilla kikkailemalla. Sen lisäksi että voi hakea suosituksia koko kirjastostaan, voi myös rajata omia kansioita ja katsoa mitä kirjoja vain niiden perusteella suositellaan tai mitä henkilöillä joilla on paljon näitä samoja kirjoja on myös kokoelmissaan.
Niinpä Pohjoismaa-haasteen kunniaksi tein oman kansion lukemistani skandinaavikirjoista ja katselin mitä ehdotuksia tulee esiin, sieltä laitoin muistiin näitä Scotteja ja Jenseneitä ja Almqvisteja ja Grytteneitä.
Ja kommenteista arvelin että tällä on jonkinlaista klassikkoasemaa, ja omalla tavallaan minua kiinnostavat tällaiset kulttuurituotteet jotka ovat hyvin, no, paikallisia, vaikka ne eivät olisikaan taiteellisesti niitä kaikkein antoisimpia muualta tuleville...
Lähetä kommentti