Tournieria luin männäkuussa ja tuotapikaa käsiin osui myös toinen novellikokoelmansa.
Eräänlaisena kehysideana toimii ensimmäinen novelli, mies ja nainen ovat olleet vuosia naimisissa ja lopulta kun heillä ei enää ole mitään sanottavaa toisilleen, he päättävät erota ja sitä juhlistaakseen järjestää illallisjuhlat ystävilleen. Ystävät sitten innostuvat kertomaan tarinoita...
Tarinoita on ohuessa kirjassa yhteensä parikymmentä, alkupäässä ovat pitemmät lähempänä realistista novellia olevat kertomukset ja loppua kohti tarinat lyhenevät ja muuttuvat fabulistisemmiksi, ja mukaan tulee niin Raamattua ja syntymyyttejä kuin commedia dell'artea (ja Tournierin suosikkiaihe joulu toki on mukana). Sisäisiä ristiriitoja toki myös, parissakin tarinassa Aatamia ja Eevaa kielletään syömästä yhdestä puusta mutta ensin se on musiikin puu ja toisella kertaa tuoksujen puu, ja tietysti he syövät.
Viehättävä paketti, hyviä tarinoita löytyy niin lyhyistä faabeleista kuin pitemmistäkin novelleista, erityisesti mieleen jäi vähän Highsmithia muistuttava dekkarinovelli Räjähdysaineoppi. Ja vaikka kehystarinaa ei sen kummemmin käytettykään ja tarinat olivat itsenäisiä, oli tässä myös hyvää yhtenäisyyden tuntua, kaikesta huolimatta kokoelma on myös kokonaisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti