Unnin blogista huomasin linkin Keltaisen kirjaston sivustolle josta löytyi kaikki julkaistut, ja pitihän sitä sitten lähteä rastimaan että mitkäs sieltä on itse tullut luettua. Ja samalla sitten innostuin katsomaan pari muutakin julkaisijasarjaa, ja perään vielä joitain olennaisia kirjallisuuspalkintoja...
Keltainen kirjasto
16. Kawabata, Yasunari: Lumen maa (1958)
19. Radiguet, Raymond: Paholainen ruumiissa (1958)
23. Tanizaki, Junichiro: Kukin makunsa mukaan (1959)
29. Calvino, Italo: Paroni puussa (1960)
(33. Salinger, J.D.: Sieppari ruispellossa (1961))
38. Tanizaki, Junichiro: Avain (1961)
41. Calvino, Italo: Ritari joka ei ollut olemassa (1962)
56. Tanizaki, Junichiro: Unien silta (1966)
67. Greene, Graham: Voima ja kunnia (1965)
70. Kawabata, Yasunari: Tuhat kurkea (1965)
80. Capote, Truman: Aamiainen Tiffanylla (1967)
85. Faulkner, William: Kun tein kuolemaa (1968)
87. Kawabata, Yasunari: Kioto (1968)
93. Calvino, Italo: Kosmokomiikkaa (1969)
96. Calvino, Italo: Halkaistu varakreivi (1970)
98. Vonnegut, Kurt: Teurastamo 5 (1970)
110. Kawabata, Yasunari: Vuoren jyly (1973)
127. Calvino, Italo: Näkymättömät kaupungit (1976)
152. Calvino, Italo: Tämä vaikea elämä (1979)
178. Calvino, Italo: Jos talviyönä matkamies (1983)
189. Natsume, Soseki: Kokoro (1985)
198. Calvino, Italo: Marcovaldo (1986)
201. Carver, Raymond: Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta (1986)
215. Calvino, Italo: Herra Palomar (1988)
224. Ishiguro, Kazuo: Menneen maailman maalari (1988)
245. Ishiguro, Kazuo: Pitkän päivän ilta (1990)
250. Tanizaki, Junichiro: Makiokan sisarukset (1991)
277. Tabucchi, Antonio: Taivaanranta (1995)
291. Tabucchi, Antonio: Kertoo Pereira (1996)
305. Carver, Raymond: Vielä yksi asia (1998)
353. Murakami, Haruki: Sputnik-rakastettuni (2003)
358. Salinger, J.D.: Sieppari ruispellossa (uusi suomennos) (2004)
367. Ishiguro, Kazuo: Ole luonani aina (2005)
388. Calvino, Italo: Koko kosmokomiikka (2008)
Japseja, Calvinoa, satunnaisia muita. Enemmänkin voisi lukea, Vonnegutilta on ainakin pitempään ollut mielessä lukea jotain muutakin kuin tuo Teurastamo 5. Kaikkia en ole lukenut Keltaisen kirjaston kirjoina (tai suomeksi), ja Siepparista olen lukenut vain tuo uudemman suomennoksen mutta merkkasin myös vanhemman.
--------------------------------------------------
Otavan kirjasto
Bichsel, Lastentarinoita
Buzzati, Tataariaro
Böll, Nainen ryhmäkuvassa
Böll, Naisia joen maisemassa
Mishima, Kultainen temppeli
O'Connor, Palava kehä
Tournier, Keijujen kuningas
Tournier, Kolmen kuninkaan kumarrus
Yllätyin että en ole lukenut enempää Otavan kirjastoa koska se on jättänyt vahvan vaikutelman...johtuen kai siitä että nuo kaikki ovat olleet hyviä kirjoja. Böll, Mishima ja O'Connor kolahtivat aikoinaan kaikki lujaa, Tournier on vähän tuoreempi ihastus ja Bichsel ja Buzzati ovat olleet onnistuneita viime aikojen löytöjä.
----------------------------------------------------
Nobelistit
1905 Henryk Sienkiewicz
1909 Selma Ottilia Lovisa Lagerlöf
1925 George Bernard Shaw
1947 André Paul Guillaume Gide
1948 Thomas Stearns Eliot
1949 William Faulkner
1951 Pär Fabian Lagerkvist
1952 François Mauriac
1955 Halldór Kiljan Laxness
1957 Albert Camus
1959 Salvatore Quasimodo
1968 Yasunari Kawabata
1969 Samuel Beckett
1972 Heinrich Böll
1982 Gabriel García Márquez
1983 William Golding
1993 Toni Morrison
1999 Günter Grass
Näitäkin on muutama kertynyt, vaikken ole tainnut yhtään noista lukea "sen vuoksi että sai Nobelin" vaan muista suosituksista. Tai Quasimodoon se vaikutti.
Ainakin Claude Simonia olen lukenut "sen vuoksi että sai Nobelin"-motiivilla ja kesken jäi.
----------------------------------------------
Finlandia
(suluissa olevat palkintoehdokkaita)
1985
(Leena Krohn: Tainaron)
1986
(Antti Hyry: Kertomus)
1989 Markku Envall: Samurai nukkuu
(Leena Krohn: Rapina)
1990
(Leena Krohn: Umbra)
1992 Leena Krohn: Matemaattisia olioita tai jaettuja unia
1995
(Maarit Verronen: Pimeästä maasta)
1996 Irja Rane: Naurava neitsyt
2000 Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi
2006
(Petri Tamminen: Enon opetukset)
No tämä ei ole kaunista katseltavaa. Suomalainen kirjallisuus ei ole mitenkään erityinen painotus lukemisissani, ja jossain vaiheessa 90-luvulla rajattiin vain romaaneihin, kun minun lukemisissani novellit, esseet ja muut ovat ihan olennainen osa...ja toisaalta palkintoa on jaettu vasta 80-luvulta lähtien, luulen että osa lukemisistani olisi voinut palkinnon napata 50-60-70-luvulla...
--------------------------------------------
Man Booker Prize
1969
(Muriel Spark: The Public Image)
Lost 1970
(Muriel Spark: The Driver's Seat)
1981
(Muriel Spark: Loiterin With Intent)
1986
(Kazuo Ishiguro: The Artist of the Floating World)
1988
(Salman Rushdie: The Satanic Verses)
1989 Kazuo Ishiguro: The Remains of the Day
2005
(Kazuo Ishiguro: Never Let Me Go)
No ei näitäkään kauheasti ole päässyt kertymään, vaikka brittikirjallisuutta tuleekin luettua aika paljon. Toisaalta palkittujen ja ehdokkaiden listaa lukiessa tuli paljon enemmän "tuo pitäisi lukea, ja tuo, ja tuo"-olo kuin Finlandia-palkinnoissa...
-----------------------------------------
Pulitzer Novel/Fiction
1984
(Raymond Carver: Cathedral)
1993
(Joyce Carol Oates: Black Water)
2000 Jhumpa Lahiri: Interpreter of Maladies
Amerikkalaiset palkitut eivät myöskään pahemmin juhli, tosin Pulitzereja ei edes jaeta joka vuosi ja ehdokkaat on julistettu vasta 80-luvulta lähtien. Näytelmä- ja runous-Pulitzereista en ole lukenut ensimmäistäkään (jonkun näytelmän leffasovituksen olen nähnyt).
------------------------------------------
Prix Goncourt / Prix Renaudot
1970 Michel Tournier - Le roi des aulnes (Keijujen kuningas)
ja hiljaista on myös Ranskassa, vaikka otin mukaan myös tuon kakkospalkinnon. Muutama tuttu kirjoittaja kyllä löytyi ja niminä tuttuja kirjoja...eli tätäkin palstaa voisi kasvattaa.
------------------------------------------
Premio Strega
(1950 Cesare Pavese - La bella estate)
1981 Umberto Eco - Il nome della rosa (Ruusun nimi)
Italialaisissa myös tuttuja nimiä mutta kirjoja jotka odottavat yhä lukemista. Pavesen palkittu kirja on kolmen lyhytromaanin paketti joista olen lukenut yhden, Vain naisten kesken.
------------------------------------------
Japanilaisia palkintoja oli useita potentiaalisia, ja tämä arvoton henkilö ei ole lukenut yhtään Akutagawa- tai Naoki-palkinnon voittajaa (ja niissä painotus onkin ilmeisesti novelleissa), mutta Yomiuri-palkittuja on tullut luettua:
1951 Shihei Ooka - Tulia tasangolla
1956 Yukio Mishima - Kultainen temppeli
1962 Kobo Abe - Hiekkaa
------------------------------------------
SaPo
1. Christie, Agatha: Lordin kuolema
2. Sayers, Dorothy L.: Kuolema vierailee kerhossa
3. Christie, Agatha: Askel tyhjyyteen
4. Christie, Agatha: Simeon Leen testamentti
6. Christie, Agatha: Mykkä todistaja
8. Christie, Agatha: Murha maalaiskylässä
18. Tey, Josephine: Ajan tytär
19. Christie, Agatha: Salaperäiset rukiinjyvät
21. Christie, Agatha: Hautajaisten jälkeen
22. Christie, Agatha: Neiti Lemon erehtyy
28. Christie, Agatha: Murha Mesopotamiassa
39. Christie, Agatha: Neiti Pinkertonin salaisuus
42. Christie, Agatha: Kohtalokas viikonloppu
44. Christie, Agatha: Helmeilevä kuolema
50. Christie, Agatha: Murhenäytelmä kolmessa näytöksessä
52. Christie, Agatha: Kissa kyyhkyslakassa
60. Christie, Agatha: Varjossa auringon alla
61. Christie, Agatha: Totuus Hallavan hevosen majatalosta
67. van Gulik, Robert: Keisarin helmi
68. Christie, Agatha: Kellot
71. Christie, Agatha: Tuijottava katse
72. Christie, Agatha: Lomahotellin murhat
76. van Gulik, Robert: Kummitusluostari
78. Christie, Agatha: Seitsemän kellon salaisuus
79. Christie, Agatha: Kuolema ilmoittaa lehdessä
82. van Gulik, Robert: Temppelin aave
83. Christie, Agatha: Bertramin hotellissa
87. Christie, Agatha: Paddingtonista 16.50
105. Christie, Agatha: Neiti Marplea ei petetä
109. Christie, Agatha: Kolmas tyttö
115. Christie, Agatha: Kurpitsajuhla
116. Christie, Agatha: Stylesin tapaus
120. Christie, Agatha: Herkuleen urotyöt
121. Christie, Agatha: Hänet täytyy tappaa
127. Christie, Agatha: Viisi pientä possua
128. van Gulik, Robert: Kiinalaiset kultamurhat
132. Christie, Agatha: Ruumin kirjastossa
133. van Gulik, Robert: Kiinalaiset kellomurhat
134. Tenhunen, Eeva: Mustat kalat
141. Poe, Edgar Allan: Korpi ja kultakuoriainen
142. Christie, Agatha: Syyttävä sormi
145. van Gulik, Robert: Kiinalaiset järvimurhat
147. Christie, Agatha: Rouva McGinty on kuollut
150. Hammett, Dashiell: Varjomies
156. van Gulik, Robert: Kiinalaiset sokkelomurhat
157. Christie, Agatha: Vuoksi ja luode
160. van Gulik, Robert: Kiinalaiset naulamurhat
162. Christie, Agatha: Sininen juna
164. Christie, Agatha: Teetä kolmelle
165. Christie, Agatha: Vaarallinen talo
172. Christie, Agatha: Kaikki päättyy kuolemaan
177. Poe, Edgar Allan: Rue Morguen murhat
178. Hammett, Dashiell: Dainin suvun kirous
179. Christie, Agatha: Kuolleen miehen huvimaja
186. Christie, Agatha: Kohti nollapistettä
187. van Gulik, Robert: Murha Kantonissa
191. Christie, Agatha: Syyttömyyden taakka
196. Hammett, Dashiell: Veristä satoa
198. Christie, Agatha: Poirotin lyhyet jutut
203. van Gulik, Robert: Kaulanauha ja kalebassi
208. Christie, Agatha: Särkyneen peilin arvoitus
212. Christie, Agatha: Väärän vänkyrä talo
216. Christie, Agatha: Neljä suurta
219. van Gulik, Robert: Yksi kaksi kolme - kuolema
226. Christie, Agatha: Kuoleman koira
229. van Gulik, Robert: Apina ja tiikeri
231. Christie, Agatha: Neiti Marplen viimeinen juttu
238. Sayers, Dorothy L.: Lordi Peter katsastaa ruumiin
239. James, P. D.: Murha ei sovin naisille
242. Christie, Agatha: Listerdalen arvoitus
244. James, P. D.: Sally rukka, kultatukka
246. Christie, Agatha: Neiti Marple koston jumalattarena
263. Christie, Agatha: Poirotin varhaiset jutut
267. Christie, Agatha: Norsun muisti
279. Christie, Agatha: Kolmetoista
283. van Gulik, Robert: Runoilijat ja kuolema
284. Christie, Agatha: Seikkaileva jälkiruoka
288. Kaminsky, Stuart M.: Ei lyijyä valkokankaalle
289. Sayers, Dorothy L.: Myrkkyä
292. Christie, Agatha: Golfkentän murha
295. Sayers, Dorothy L.: Yksi kuudesta
298. Christie, Agatha: Rikos yhdistää
299. Sayers, Dorothy L.: Kuka ja mistä?
301. Hammett, Dashiell: Kymmenes johtolanka
303. Kaminsky, Stuart: Joku on murhannut maiskisen
314. Christie, Agatha: Herra Quin esittäytyy
321. Marsh, Ngaio: Esirippu nousee
324. Christie, Agatha: Eipä aikaakaan niin voi kauhistus
325. Christie, Agatha: Idän pikajunan arvoitus
326. Christie, Agatha: Kortit pöydällä
327. Christie, Agatha: Kuolema Niilillä
331. Kaminsky, Stuart: Varo vampyyria
334. Christie, Agatha: Aikataulukon arvoitus
339. Paretsky, Sara: Sohaisu pimeään
343. Christie, Agatha: Kymmenen pientä neekeripoikaa
347. Christie, Agatha: Lentävä kuolema
348. Christie, Agatha: Roger Ackroydin murha
353. Paretsky, Sara: V. I. Warshawski ja surmanloukku
370. Sayers, Dorothy L.: Kas tässä teille ruumis
387. Christie, Agatha: Rakkauskirjeiden salaisuus
403. van Gulik, Robert: Tuomari Dee ja varjostimen arvoitus
421. Camilleri, Andrea: Veden muoto
Onhan näitä päässyt kertymään kun Christien, van Gulikin ja Sayersin tuotannot on luettu lähes kokonaan, muissa on vähän enemmän hajontaa. Vaan vielä on myös monta nimekästä kirjailijaa joilta en ole lukenut yhtään mitään...
14 kommenttia:
Vaikuttava lista.
Dekkarilistaan huomioon, luin jossain vaiheessa van Gulikin dekkareita, olivat ainakin erilaisia.
Kävin mielenkiinnostuneena listauksesi läpi ja oikein hämmästyin, miten olet pystynyt välttämään sekä Hemingwayn että Steinbeckin, varsinkin elämäsi varhaisemmissa vaiheissa. (Oma suosikkini heiltä on Hemingwayn lyhykäinen muistelma Nuoruuteni Pariisi, jonka voisin (jonkin verran blogiisi tutustuttuani) kuvitella sopivan hyvin sinunkin profiiliisi.)
Onpa kiinnostavia listauksia, kiitos! Pitääpä joskus itsekin ihan paneutua aiheeseen. Hassua kyllä tein juuri tänään itse samanlaista Keltaisen kirjaston listaa, mutta vain mielessäni, kun unohduin tarkastelemaan keltaisessa kirjassa ollutta kirjalistaa.
Olet lukenut paljon nobelisteja! Ja hyvä tuo Derrickuksen kommentti - niin sitä usein olettaa, että tietyt kirjat tai kirjailijat ovat kuuluneet jossain vaiheessa kaikkien lukemistoon. Kuitenkin lukemisissa saattaa ihan tarkoituksettakin olla aikamoisia aukkoja, minulla ainakin.
Jokke, van Gulikin dekkarit ovat tosiaan omalaatuisia, minuun vetosivat hyvin (muille, historiallisia dekkareita 600-700-lukujen Kiinasta).
Omalla tavallaan viehättävä, ja aika harvinainen piirre, oli se kuinka tuomari Deen elämänvaiheet näkyivät kirjoissa, niitä ei kirjoitettu kronologisessa järjestyksessä mutta jokainen kirja sijoittuu tunnettuun kohtaan tuomarin elämässä, ja joidenkin kirjojen erityisluonne korostuu kun ne sijoittuvat myös laajempaan sarjan kontekstiin...
Derrickus, Hemingwaylta olen lukenut joitain novelleja eli ihan täysin en ole välttynyt. Vanhus ja meri on ollut mietteissä mutta Pariisin muisteloja voisi toki myös kokeilla.
Steinbeckiltä olen tosiaan välttynyt, toisen käden tiedot Vihan hedelmistä ovat olleet vähemmän inspiroivia niin ei ole tullut kokeiltua. Mutta kun kirjalistaansa vilkaisen niin onhan tuolla hyviksi mainittuja...laitetaan sille epämääräisen mittaiselle lukulistalle :)
Jenni, juu, maailmassa on niin paljon kirjoja että helposti jää isojakin nimiä lukematta. Hemingway ja Steinbeck ovat kyllä sieltä isommasta päästä, mutta väliin ovat jääneet myös mm. Sillanpää, Hesse ja Mann ja nobelistien ulkopuolelta ainakin Dostojevski ja Linna...mutta jos noita kahlaisi niin millä ajalla sitten lukisi ne kaikki van Gulikit :)
Melkein aina, kun luen jotain Keltaisen kirjaston tai Otavan kirjaston kirjaa (varsinkin uutuutta), käyn läpi lopussa olevan teoslistan merkaten (mielessä tai lyijärillä) mitkä olen lukenut :). Näitä oli kiva lukea, voisin itsekin joskus tsekata noita "palkinto-listoja".
Merkkailu lienee yleinen harrastus, sen on huomannut joskus myös kirjaston kirjoissa...
Palkinnoista suomalaisia olisi vaikka millä mitalla, mutta Finlandia on Finlandia, ja ulkomaisista poimin noita ilmeisimpiä...mikä lieneekään sitten esim. Ranskan, Saksan tai Italian vastine Finlandialle. Tai onko jotain isoja etabloituneita kansainvälisiä palkintoja...
Kustantajalistasta en harmittavasti löytänyt netistä täydellistä listaa Otavan Delfiini-kirjoista, omasta hyllystä löytyy yksi jonka takasivuilla olevasta listasta huomasin lukeneeni 14 kirjaa, ja että lista ei ollut täydellinen...ja mitä näitä muita sarjoja on, Kolibri, Kompassi jne.
Kommenttitanner näyttää hiljenneen jo muutama päivä sitten, mutta palasinpa silti vielä edes myöhässä.
Heitin kommenttini Hemingwaystä ja Steinbeckista siksi, että huomioideni mukaan nämä kaksi kirjailijaa ovat olleet varsin monille tie enidblytoneista katu-uskottavamman kirjallisuuden ääreen. (Muistan hyvin esimerkiksi omat ikävystyneen epätoivon hetkeni Kenelle kellot soivat seurassa täyttä ymmärrystä vailla olevassa iässä.) Lisäksi Steinbeckia on luetutettu kai aika paljon yläastelaisille.
Vanhukseen ja mereen varmasti tuo lisäkiinnostavuutta kysymys siitä, edustaako se peräti viime vuosisadan yliarvostetuinta kirjallisuutta.
(Muiden maiden kansallisista kirjallisuuspalkinnoista: ranskalaisilla on ainakin Goncourt- ja italialaisilla Strega-palkintonsa.)
Blogeissa keskustelu onnistuu myös pienellä viiveellä :)
Hemingwayn pari novellia on tosiaan luetettu koulussa, Steinbeckiä meillä ei ollut (USAssa ilmeisesti noilta kahdelta ei voi välttyä koululukemisena). Ja harrastusmielessä ovat jääneet myös väliin.
Mitäköhän minä edes luin noina siirtymäkirjoina enidblytoneista...dekkareita, scifiä ja kauhua enemmän, mutta kotihyllystä tuli poimittua myös jokunen Kaari Utrio ja Laila Hietamies...mutta muistan myös Raamattua lukeneeni, ja Kiveä (ainakin Kullervon ja Nummisuutarit ihan vapaaehtoisesti, ei koulua varten), ja Waltarin Sinuhen (pitäisi ehkä lukea uudestaan, siinä oli jänniä osioita mutta myös aika tylsiä...tosin en ole miksikiään suureksi Waltari-faniksi muodostunut myöhemminkään). Ja varmaan myös aloittanut joitain kirjoja ja jättänyt nopeasti kesken, mutta en tähän hätään kyllä muista nimiä.
Ensimmäisiä eittämättä maailmankirjallisuuden kaanoniin kuuluvia kirjoja jotka luin ja josta pidinkin taitavat sitten olla Orwellin 1984 (mutta se onkin scifiä) ja Tsehovin ja Maupassantin novellit siinä joskus 15-16 ikävuoden tienoilla.
Piti sitten käydä lisäämässä Goncourt, Strega ja Yomiuri listoihin vaikkei niissä niin paljoa osumia ollutkaan.
Saksalaisia palkintoja näkyi sitten taas löytyvän ainakin wikistä kymmenittäin niin en alkanut penkoa mikäköhän olisi arvostettu yleispalkinto...
Saksankielistä nykykirjallisuutta olen lukenut niin niukasti ja ankein tuloksin, etten minäkään ole mitenkään tietoinen alueen ykköskirjallisuuspalkinnoista. Voisin arvailla, että palkinnon nimessä on Goethe edustettuna.
Mutta pääasiaan: Saattaisi olla hyvä, jos tuossa varhaisessa iässä blytonien jälkeen olisi joku mentori tai vergilius, joka auttaisi kirjavalinnoissa. Tämä koskee ainakin minua, olen jälkeenpäin ajatellut. Tosin varhaisessa itsesivistyspyrkimysvaiheessani jopa pidin Steinbeckin Eedenistä itään -tiiliskivestä.
(Ehkä kyse yksittäistapauksista, mutta kuulemma jotkut ala-asteikäiset lapset tykkäävät John Irvingin tuotannosta melkein tolkuttomasti, omalla lapsenomaisella tavallaan.)
Hmm, jännä että Irving toimii noin, mutta on siinä kai jotain sopivaa. Samoin olen kuullut että Hesseä pitäisi lukea teininä (en ole lukenut) samoin kuin Waltaria (luin sen Sinuhen turhan aikaisin esiteininä, ja muita sitten myöhemmin, ehkä tästä tulee se ambivalentti suhtautuminen herran tuotantoon).
Mentori olisi hyvä, toki esim. hyvä äidinkielenopettaja voi antaa hyviä suuntia kunhan se ei ole liian koulumaista (yksi opettaja ainakin kannusti tuon Maupassantin puoleen ja sai myös lukemaan Camusin Sivullisen, Leena Krohnia ja Franz Kafkaa, ei paha. Siis sen lisäksi että koulussa varsinaisesti luettiin Seitsemää veljestä, Punaista viivaa ja Dorian Grayn muotokuvaa...)
Saksalaisista palkinnoista, Goethe-palkinto on olemassa mutta se ei näköjään ole varsinaisesti kirjallisuuspalkinto (voittajiin kuuluvat mm. Albert Schweitzer, Sigmund Freud, Max Planck, Walter Gropius, Ingmar Bergman...)
mutta Georg Büchner -palkinto kuulostaa lupaavammalta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Georg_B%C3%BCchner_Prize
Tuolta olen lukenut Kästneriä, Grassia, Bölliä, Handkea ja Dürrenmattia.
Miguel de Cervantes -palkinnon voittajista olen lukenut vain Borgesia, vaikka tuollakin on kovia nimiä mukana...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Miguel_de_Cervantes_-palkinto
Jos halutaan John Irvingin johdattelemana palata yksilönkehityksessä vielä enemmän taaksepäin, niin MTV3:n taannoinen talousuutistenlukija Elsi Mustaniemi (jonka nimen lopulta Google-kuvahaku palautti mieleeni) oli viikkolehtiuutisoinnin mukaan pikkulasten suosiossa, joten he kerääntyivät innokkaina television ääreen aina talousuutislähetyksen tullen. Ja Jeremy Brettin suosio Holmesina lasten keskuudessa on vielä paljon tunnetumpaa. Tuo odottamaton suosio auttoi ja kannusti tv-Holmesin jopa rimpuilemaan ulos huumeista. Huumeidenkäyttöhän on ikävä tapa.
Ainakin Hessen Arosuden päähenkilö (ja kirjailijan alter ego) Harry Haller on vankasti keski-ikäinen, enkä itse ainakaan päässyt sisään romaanin varsinaiseen ideaan kuin vasta toisella lukemalla useita vuosia ensikerran jälkeen. Ehkäpä joitain Hessen varhaisempia ja ohkaisempia yritelmiä Paulo Coelhon suuntaan voisi ajatella siinä mielessä suunnata nimenomaan lukioikäisille. Ja Waltari-kokemustakin kannattaa päivittää varmasti myöhemmällä iällä.
Oma kokemukseni on antanut viitteitä, että todella yksilöllinen ja tuloksekas mentorointi kirjallisuuden valinnassa saattaa olla hyvin haasteellista, vaikka vergilius ja dante tuntisivat toisensa hyvinkin.
Heitin huolimattoman huomioni Goethen nimestä kirjallisuuspalkinnossa, koska muistelin Thomas Mannin saaneen jonkinlaisen sellaisen. Ja saihan Mann Goethe-palkinnon vuonna 1949, vaikka kyseessä onkin mainitsemallasi lailla laajempi palkinto.
Nostettakoon esiin vielä joka toinen vuosi jaettava Neustadt-palkinto, jota on tapana pitää miltei nobelin veroisena. Sitä ei paljoa muistella, vaikka se tyhjeni peräti Suomeen vuonna 1984.
Vähänhän tuo mentorointi taitaa joka tapauksessa toimia sillä periaatteella että heitetään spagetti seinään ja katsotaan tarttuuko. Ja aina niin viehättävän tyly Flannery O'Connor kommentoi joskus kirjallisuuden opettelusta että nuoren lukijan mieltymyksiin ei pidä kiinnittää liikaa huomiota koska tämän maku on vasta kehittymässä ja opettajan tehtävä on sitä kehittää...
Neustadt-palkituissa näkyy myös olevan ihan kovia nimiä vaikken sieltä olekaan pahemmin lukenut...
Aiemmin esiin nousseesta Goethestä jatkomietinnän jälkeen vielä tämä, että taitaakin olla vähintään loogista, että hänen nimellään kulkeva palkinto ei rajaudu pelkästään kirjallisuuteen, sillä olihan hän eläessään jonkin sortin yleisnero, alkemistikin ainakin melkein.
Lähetä kommentti