11.2.10

Jukka Viikilä - Runoja (2008)

Se on hyvä että Viikilä on maininnut kirjan nimessä sisällön olevan runoja, muuten voisi vaikka erehtyä. Ennemmin mieleen tulisi fragmenttisen proosan kirjoittajat...no, toisaalta tekstien rivit eivät ulotu palstan oikeaan reunaan asti ja sanoivat teoreetikot mitä tahansa, on se yhä paras tapa tunnistaa runo.
Mukavaa jutustelua mutta mieleen tulee eräskin tuttu jonka mielestä juotavia oluita ovat ne jotka eivät maistu oluelle...

Muistakaa että jokainen metsän puu on elämän puu.
Puun voi sahat poikki, koska elämää on kaikkialla.
Sahattu puu voidaan kuljettaa paperitehtaaseen,
mutta muistakaa että jokainen paperi on elämän sana tälle päivälle.
Paperin voi polttaa uunissa, koska sama sana toistuu kaikkialla.
Muistakaa että jokaisessa ihmisessä kasvaa sisällä elämän puu.
Ihmisen voi sahata poikki niin kuin puun, koska ihminen on kaikkialla.
Mutta muistakaa että vaikka elämä tapahtuu kaikkialla,
on sen jokainen koti sen ainoa koti.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

No kappas. Löysin tänne Hesarin blogin kautta! Terveisiä!!
Kata Pultti

hdcanis kirjoitti...

Terve vaan, löytyy minulta tosiaan tällainenkin teemablogi :)

jokunen kirjoitti...

Etkö oikein syty Viikilän sanailuun ? Eipä sillä et itsekkään liekehtisin. Aika väkisin väkerrettyä kamaa ja näppäryydessään kökköä itseään temppuilua. Yhden vitsin mies. Surullista.