Temaattisesti kirja jakautuu näppärästi kahtia, eroottiseen ja poliittiseen puoliskoon. Ensimmäisessä ollaan tai ei enää olla parisuhteessa tai muuten käsitellään erosta, joka joskus sytyttää ja joskus polttaa. Jälkimmäisessä taas puhe on yhteiskunnasta, poliittisista tilanteista, digitalisaatiosta ja sen kritiikistä. Ristivetoa näiden välillä on vähän vaikka olisi voinut olla kiinnostava enemmänkin nähdä...
Parhaimmillaan Ihalainen on kahdessa pitkässä runossa, joihin kumpaankin saadaan toistuvilla elementeillä miellyttävä rytmi, ensimmäisessä intensiivisempi ja toisessa vähän keinuvampi ja pyörähtelevämpi.
Muuten rakkausrunoissa on kiinnostavia kielikuvia vaikka jotkut runoista jäävätkin vähän hajanaisiksi...yhteiskunnallisessa osuudessa taas vaivaa hieman aiheiden ja niiden käsittelyn ilmeisyys ja sitä kautta helppous, ei ole mitenkään erityisen originellia olla epäluuloinen Facebookia kohtaan (eikä se ollut sitä myöskään pari vuotta sitten kun tämä ilmestyi) mutta tässäkin osuudessa löytyy sitten ne pari erinomaisen oivaltavaa fraasia...
Eripari-ihmiset (ote)
Kerronpa teille vielä eripari-ihmisistä
harhailevista ja ajelehtivista ihmisistä
joilla on heti aamusa tuhkanharmaat kasvot
ja kortisoninkelmeä katse
sinnikkäistä ihmisistä
joissa on merensiniset raidat
itsepäisistä ihmisistä
jotka menevät aina rullalle
ja eriperin olohuoneen nurkkaan
itsestään paikalle siunaantuvista ihmisistä
jotka ilmestyvät parittomina
kuin sukat tyhjästä pesukoneesta
ja ihmisistä joiden parit
ovat kaiken aikaa eksyksissä lomamatkalla
tai kadonneet jäljettömiin Kallion yöhön
parittomista ihmisistä
jotka yksintanssivat tuulitunneleissa
kun parilliset ihmiset keinuvat
Tallinnan laivan tanssilattialla
ja kerronpa teille eripuraihmisistä
jotka asettuvat kyltteineen
pitkään jonoon vastamielenosoitukseen
ja toisista jotka sillan vastapuolella
asettuvat vasta-vastamielenosoitukseen
ne huutavat herjoja ja sloganeita toisilleen
ja niiden välissä sillalla seisovat poliisivoimat
joita ei voisi vähempää kiinnostaa
ja selfiet sinkoilevat ilmakehässä kuin tiiliskivet
ja Lidlin roskalava sytytetään tuleen
Kirja on luettu myös Kiiltomadossa, ja on lisä Runo18-haasteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti