Viimesyksyn kirjamessujen satunnaislöytöjä oli tämä teos, kokoelma runomuotoisia faabeleita, kirjoittajana Ivan Andrejevitz Krylov (suomentajan nimeä ei ole kirjoitettu ainakaan latinalaisilla aakkosilla, se on ehkä mainittu niissä kyrillisillä aakkosilla kirjoitetussa tietoruudussa. Esipuheen kirjoitti Nikolai Tihonov).
Kirja pakkaa reiluun kahdeksaankymmeneen sivuun muutama kymmentä tarinaa, ja faabelin perinteessä hyvin kiinni ollen vaikutteita ja juttulainoja on Aisopokselta ja La Fontainelta (kirjan aloittaa tarina korpista ja juustosta...) mutta omaakin on kyllin. Moraliteetteja tietysti riittää mutta monessa niissä on myös sarkastista sävyä...
Ja vaikka kerronta onkin runomuodossa ja niin varsin kaunokirjallista, on näissä kuitenkin hyvin kerrotun tarinan suoruutta, napakkuutta ja iskevyyttä: ilmeisesti jotkut lauselmat täältä elävät idiomaattisesti yleisessä puheessa. Krylovin tarinat kyllä vaikuttavat siltä että niitä on luettu paljon mm. kouluissa ja kuvittelisin että jos opettelisin venäjää niin nämä olisivat palkitsevia tekstejä opetella lukemaan alkukielellä...
Miellyttävä teos siis. Suomennoksia on näköjään tullut tämän jälkeenkin, ja tuossa vuoden 2001 painoksessa on sivuja aika lailla reippaammin, onko siinä sitten tosi väljä taitto vai koottu koko faabelituotanto...
Krylovin itsensä puolesta tämä teos ei kuulu Leningrad - Ost-Berlin -haasteen piiriin kun eli ja kirjoitti reilusti ennen neuvostoaikaa, mutta painotuotteena ollaan aiheen liepeillä. Olen näitä Petroskoin-kirjoja (julkaisija Karjalais-Suomalaisen SNT:n Valtion Kustannusliike) nähnyt aiemminkin (ja lukenutkin ainakin Vasurin) ja ne ovat usein varsin sympaattisen näköisiä kirjoja (sillä perusteella itsekin tämän nappasin, en siis tiennyt muuten Krylovista mitään tätä ennen). Ja edellä mainittu Tihonovin esipuhe on kyllä sävyltään sellainen että se on kirjoitettu sosialistisessa neuvostotasavallassa...
Hiiri ja rotta
"Oletko sä kuullut uutisia?" -
näin puhuttelee Hiiri Rotta-naapuria,
tulla vilistäen juoksujalkaa,
"meillekin nyt rauhan aika alkaa,
kun Kissa joutunut on, kerrottiin,
Jalopeuran hyppysiin!"
"Ilosi on, serkku, liian aikainen",
virkkaa Rotta hälle vastaten,
"älä turhia sä toivokaan:
jos toisiaan he turkkiin käyvät,
niin päättyneet on Jalopeuran päivät -
Kissan voittajaa ei olekaan!"
-
Jutusta tästä merkitään:
jos pelkuri vain pelkää mitä -
hän luulee, että kaikki sitä
vain katsoo hänen silmillään.
4 kommenttia:
Krylovin faabelit ovat olleet Venäjällä ilmeisen suosittuja. Esimerkiksi Dostojevski viittaa niihin usein.
Tästä esipuheesta ja tuolta nettiselostuksesta päätellen nämä on sitä kirjallisuutta jota "kaikki" ovat lukeneet ja johon voi siis viitata helposti luottaen että kaikki tajuavat.
Kiinnostaviahan ne ovat neuvostoaikana julkaistut ja luetut kirjat vaikka olisivat jo vähäsen aikaisemmin tulleet kirjoitetuiksi. Saat tämän teoksen lukemisesta ja esittelystä virtuaalisen pioneerimerkin!
Ja kuten Tihonov esipuheessaan kertoo, Krylov ymmärsi syvällisesti kansan sydäntä ja kritisoi kansan sortajia, paheellisia tsaarin virkamiehiä eli siis Virallisesti Hyväksyttävä kirjailija :)
Lähetä kommentti