Heinrich Böll - Suojaverkko
Elio Vittorini - Vierailu
Francois Mauriac - A Woman of the Pharisees
William Shakespeare - Coriolanus
Rinne, Kiviranta & Lehtinen - Johdatus kasvatustieteisiin
Richard Miles - Ancient Worlds
Kaltsu Kallio - Kenenkäs tyttöjä
Kuukausi alkoi aika hitaasti verrattuna viime kuuhun mutta tässä joulun aikaan tuli sentään vähän kirittyä. Lukujumi vaivaa kyllä vielä vähän runouden suhteen (terveisiä vain sinulle jonka runokirja odottaa hyllyssä, ja sinulle jonka kirjalähetysmailiin en ole saanut vastattua...). Mutta katsotaan miten ensi kuussa...
Noin laadullisesti ei näissä ole valittamista, ei yhtään todellista huippua mutta kaikki luki ilokseen.
Koska tilastot on kivoja niin tuli sitten laskeskeltua hieman koko vuoden lukusaldoa. Kuukausisummauksista laskeskelin että kaunokirjallisuutta tuli tänä vuonna luettua 70 nidettä ja runokirjoja 11, yhteensä siis 81 kirjaa (tietokirjoja ja sarjakuvia sitten tuohon päälle epämääräinen kasa).
Vaikka olinkin ajatellut että olin lukenut suht paljon naisten kirjoittamia kirjoja niin tilastot eivät tue ajatusta: kirjoista 49 on miehen ja 29 naisen kirjoittamaa, ja 3 muuta (kaksi anonyymia jotka luultavasti olivat miehiä ja yksi antologia jonka toimittaja on nainen mutta kirjoittajista suurin osa miehiä). Eli yhä pysytään aika lähellä sitä 2:1-suhdetta mikä on pätenyt aikaisempinakin vuosina (olivatko sitten mieleenjääneemmät lukukokemukset naisilta, en tiedä).
Kirjoja luettiin kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi. Suomeksi yhteensä 51 kirjaa joista alkukielisiä 21 ja käännöksiä 30, ja englanniksi 30 kirjaa joista alkukielisiä 17 ja käännöksiä 13 (näistä käännöksistä kahdeksan oli japanista, muut edustetut kielet olivat ranska, italia, kiina ja islanti).
Alkukielistä voiton vei taas kerran englanti, ja ilman runokirjoja suomen osuus olisi näyttänyt vielä synkemmältä. Japani, ranska, saksa, ruotsi ja italia olivat kyllä myös kohtuullisesti edustettuina, ja yhteensä alkukieliä tuli kokoon 15 (ja yksi muu, runoantologia Tuhat laulujen vuotta).
Kyllähän noita manner-Euroopan ja muunkin maailman kieliä voisi enemmänkin lukea, japani on aika mallillaan ja toisaalta en koe mitään erityistä tarvetta kasvattaa suomalaisen kirjallisuuden lukemista joskaan en sitä yhä radikaalisti ole vähentämässäkään...mutta tuskin Brittein saaristakaan täällä ollaan ihan heti eroon pääsemässä.
9 kommenttia:
Tilastot ovat aina mielenkiintoisia. Minäkin tässä juuri laskeskelin ja nyt huomasin unohtaneeni sekä kirjailijan sukupuolijakauman että maantieteen ihan kokonaan... Mitähän minä oikein niihin käppyröihin olenkaan laittanut ?
Kyllähän näitä laskuja voi tehdä monesta aiheesta, nuo sukupuoli ja kieli ovat sellaisia asioita joita on tullut ainakin hieman pohdittua, ja jotka on myös suht helppoa laskea.
Jos olisi laittanut muistiin sivumääriä niin voisi niitä listata, tai alkuperäisiä julkaisuvuosia...
Ja tosiaan olen sivuuttanut tässä kokonaan tietokirjallisuuden (koska en ole kaikkia maininnut noissa kuukausisummauksissa ja niissä on myös enemmän kirjoja joita on tullut selailtua tai luettua osittain) tai sarjakuvia...
Ah, tilastoja. Niinä kuutena vuotena mitä olen lukemisiani ylös merkannut, tilastot kertovat, etten ole kertaakaan lukenut naiskirjailijoita yhtä paljoa kuin mieskirjailijoita, vaikka olen saanutkin kurottua eroa kiinni. Ehkä suosimissani genren alatyypeissä on enemmän miesten kirjoittamia kirjoja tarjolla, ainakin vanhemmassa kirjallisuudessa on. Kielistä en seuraa muuta kuin millä kielellä luen ja se näyttää yleensä päinvastaisia lukemia kuin sinulla. Siihenkin on tosin tänä vuonna tullut muutosta.
Sivumääriä minusta on turhauttavaa laskea, sillä ekirjoissa sen saa melkoisen suureksi tai pieneksi vaihtamalla fonttikokoa (ero satoja sivuja), enkä halua lähteä tarkistamaan erikseen paperikirjaversioista mikä se niissä on, kun sekin vaihtelee painoksen mukaan. Hieman häilyvä luku siis edes omaan vuosien väliseen seurantaan.
Genreorientoituneempana varmana tulee luettua paljon vielä suomentamattomia kirjoja, ja tosiaan vanhempi spefi on kyllä miesten laji vaikka nykyään taitaa olla tasoittuneempia nuo suhteet...
Librarythingin puolella pyörin 1001 Books to Read-lukuhaasteryhmässä jossa on viime aikoina ollut vauhdissa eräs tilastohirmu laskemassa kaikenlaisia jännittäviä lukuja ryhmäläisten lukemisista...
Näiden tilastojen mukaan olen kunniakkaasti ryhmän ohuimpien kirjojen lukija, listaamieni ryhmään kuuluvien kirjojen sivukeskiarvo on 266 sivua, kun koko listan keskiarvo on 345 sivua (eri kirjojen sivumäärät oli poimittu vaihtelevista lähteistä, epävarmuutta toki on paljon mutta yhteenlaskussa tapahtuu tasoittumista). Muiden ryhmäläisten keskiarvot ovat välillä 286-406...
Ja samassa ryhmässä listattujen kirjojen julkaisuvuoden keskiarvo on 1913 (koko listalla 1928, ryhmä vaihteli välillä 1863-1959) ja mediaani 1950 (koko listalla 1958, ryhmä vaihteli 1898-1982).
Myönnän kyllä viehtymykseni lukea parinsadan sivun mittaisia kirjoja 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta :)
Mielenkiintoisia tilastoja. Minulla tuo suomalaisten kirjojen osuus jää noin neljännekseen. Maailmalla on niin paljon hyviä kirjoja!
Kävin ihastelemassa hienoa maavalikoimaasi.
Minulla kotimaisuusastetta nostaa runokirjat, niistä kuitenkin suurin osa oli suomenkielisiä, muuten olisi ollut suomalaisten osalta synkemmät luvut...
Minäkin tykkään tilastoista ja näitä olikin mielenkiintoista tutkia. En ole aiemmin omalta kohdaltani tilastoinut, mutta ehkä voisin kokeilla tämän vuoden osalta jonkin koosteen tehdä.
Alkoi nimittäin nyt kiinnostaa tuo sukupuolijakauma erityisesti. Minulla ei omalta kohdaltani ole suurtakaan haisua luenko enemmän miesten vai naisten kirjoittamia kirjoja.
Sukupuolijakauma on nopea laskea, kielet vaati vähän tarkempaa tilastointia ja julkaisuvuosia en lähtenyt metsästämään kun en ollut niitä merkinnyt muistiin.
Minäkään en niin kiinnitä huomiota kirjoittajan sukupuoleen, ja varmaan jos tarkastelisi sekä kieltä että sukupuolta (tarvitsisi tosin reilumman otoksen kuin yhden vuoden kirjat) niin naiset voisi olla hyvinkin vahvoilla suomalaisissa ja englanninkielisissä, mutta sitten on nämä ranska, italia, japani, venäjä, joista ei tule juuri naisia luettua...
...ja nyt kun asiaa lähti pohtimaan niin olihan se selvitettävä, onhan minulla 26 kuukauden ajalta dataa myös kaunon puolelta...eli jaottelin marraskuusta 2011 lähtien ilmoitetun kaunokirjallisuuden ja runouden kielen ja sukupuolen mukaan.
Kirjoja oli 214 ja kieliä 23 (plus kaksi monikielistä runoantologiaa).
Miesten kirjoittamia kirjoista on 134, naisten 73 ja lisäksi seitsemän muuta (kolme antologiaa, yksi mies&nainen -yhteistyö ja kolme anonyymia). 2:1 -suhde pitää pitkällä aikavälillä hyvin.
Kielten kärkiyhdeksikkö on englanti (84), suomi (52), japani (14), ruotsi, saksa, italia ja ranska (9), venäjä (5) ja espanja (3), muita kieliä sitten 1-2 nidettä.
Missään noista kärkikielistä ei tullut naisenemmistöä, mutta englanniksi miesten kirjoja oli 43 ja naisten 40 (ja yksi puolikas kummallekin), eli melkein tasan.
Tasainen oli myös suomi, 28 miestä ja 24 naista, ja tuossa vaikutti että olen näköjään lukenut suhteettoman paljon miesrunoilijoita, suomalaisessa proosassa naiset ovat olleet enemmistö.
Mutta sitten nämä muut. Japani 13/1, ruotsi 6/3, saksa 8/1, italia 9/0, ranska 7/1, venäjä 5/0, espanja 2/0.
Pienemmistä kielistäkin naiset edustavat vain portugalia, puolaa ja latinaa.
En ole erityisesti etsinyt naiskirjailijoita näistä kielistä, joten ne ovat useimmiten myös jääneet löytymättä.
Lähetä kommentti