Vaikka tämä kirja kuuluukin ihan toiseen julkaisusarjaan niin NTK-haasteen vaikutuksesta sitä kuitenkin vilkaisin, kun se näpsästi näyttää osuvan myös Leningrad - Ost-Berlin -haasteeseen: Klára Jarunkován slovakiankielinen nuortenromaani ilmestyi 1967 ja Kirsti Sirasteen lyhennetty suomennos 1974.
Monen muun viime aikoina luetun nuortenromaanin tapaan tämä on episodimainen kertomus varsin arkisesta elämästä jossain Tsekkoslovakian vuorilla, jossa päähenkilö Pavolin perheellä on majatalo (ja kuten odottaa sopii, perheellä on myös kaksi koiraa). Episodimaisuudesta johtuen on myös aika vaikea sanoa kuinka paljon tätä on lopulta lyhennetty, tarina oli aika hyppivä joka tapauksessa.
Kirjan nimi viittaa 13-vuotiaan Pavolin vanhempaan veljeen Jurkoon eli Hukkaan, joka on teini-iän kourissa varsin omapäinen ja omissa oloissaan viihtyvä: Pavol ihailee veljeään ja kunnioittaa myös tämän etäisyyttä: perheessä on myös nuorempi sisar Elena. Kirjassa kuvataan varsin arkisia seikkailuja, jossa tapahtumapaikalla, vuoristolla, on tärkeä osa: sellaisena se voisi suht vähäisin muutoksin tapahtua myös vaikkapa Itävallassa tai muualla missä nyt vuorilla lasketellaan, itäblokkius ei juuri tule esiin.
Esille tuodaan luonnon karuus ja ankaruus (vaikka tietysti myös kauneus), ja samaa karuutta pesiytyy luonnostaan tietysti myös ihmisiin, mutta perhe on tietysti aina perhe.
Arkea ja perhe-elämää tässä siis riittää ja seikkailut ja muut dramaattiset tapahtumat jäävät aika yksinkertaisiksi, joskin on todettava että loppupuolella tapahtuva Hukan tyttöystävän Janan kuolema lumivyöryssä tuli odottamattomana yllätyksenä (vaikka se sinänsä sopikin kirjan teemoihin).
Vaikken nyt varsinaisesti ihastunut niin luettava kirja, kiinnostavan miljöön puolesta olisi voinut lukea enemmänkin.
